Käynnistyviä kohteitamme

[ul style=”8″]
[li]Euranlinna: Porrashuoneiden saneeraus 05/2013–05/2014[/li]
[li]JHL, Sörnäisten Rantatie 23: Toisen ja kolmannen
toimistokerroksen saneeraus 05–12/2013[/li]
[li]Länsimäen koulu, Vantaa: Koululaajennus ja muutostyöt 06/2013–08/2014[/li]
[li]Finavia, Pelastusasema 1: Pelastusaseman uudisrakennus 05–08/2013 [/li]
[/ul]

Ratakatu 27:n asuintalon peruskorjaus valmis

Reilun vuoden mittainen, erittäin haastava projekti saatiin päätökseen maaliskuussa 2013. Supoa vastapäätä sijaitseva asuintalo rakennettiin käytännöllisesti katsoen uudelleen: muistoksi vanhasta jäi julkisivu ja muutamia muita rakenteita. Vanhojen asuntojen tilalle rakennettiin luksusasuntoja. Myös talotekniikan oli siis oltava viimeisen päälle laadukasta, nykyaikaista ja räätälöityä.

Takuusähkö toimi projektissa pääurakoitsijan, Peab Oy:n, alihankkijana.

Puhalletaan yhteen hiileen

tammikuu 2010

Talvisodasta on kulunut 70 vuotta. Talvisota oli se ”kiirastuli”, joka viimein yhdisti kansalaissodan jäljiltä jakautuneen kansan yhteiseen voimainponnistukseen. Maailmalla puhuttiin talvisodan ihmeestä eli kuinka miesmäärältään niin alivoimainen armeija kykeni torjumaan suurvalta-armeijan toistuvat hyökkäykset ja estämään Suomen miehittämisen. Myös kotirintama kesti lukuisista pommituksista ja moninaisesta puutteesta huolimatta. Ymmärrettiin, että nyt on isänmaan kohtalo kyseessä. Veteraaneja, miehiä ja naisia, elää vielä keskuudessamme.

Isäni oli 17 vuotta kun hän joutui kannakselle 1944 torjuntataisteluihin. Hän oli vain vuotta vanhempi tytärtäni joka aloitti lukion viime syksynä. Pidän erittäin suuressa arvossa tuota sukupolvea, joka ensin pelasti isänmaan ja sitten jälleenrakensi sen. Näinä rauhan vuosikymmeninä maa on vaurastunut ja olemme onnistuneet luomaan tasa-arvoisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Aina löytyy parantamisen varaa, mutta kaiken kaikkiaan meillä on puolustamisen arvoinen isänmaa.

Nyt käytävässä puolustustaistelussa on kysymys hyvinvointiyhteiskunnastamme. Kansainvälinen finanssikriisi, globalisaatio ja väestön voimakas ikääntyminen on erittäin haastava yhdistelmä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Täytyy selvittää kaikki ”viisauden lajit” kuten Konsta Pylkkänen toteaa Veikko Huovisen mainiossa romaanissa Havukka-ahon ajattelija. Näin se on, perinteisillä konsteilla tästä taantumasta tuskin noustaan. Osaamista, ahkeruutta ja asennetta tarvitaan ja tietysti paljon yritystä.

Perinteiset vientialamme, kuten metsä- ja metalliteollisuus sekä telakkateollisuus tarvitsevat tukea että toimintaedellytykset Suomessa turvataan jatkossakin. Lisäksi on tärkeää ohjata tutkimus- ja kehittämispanostuksia uuden teknologian kehittämiseen. Tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa satoja ellei tuhansia kasvuyrityksiä vaikkapa biotekniikan tai ilmasto- ja energiatekniikan sektorille. Kotimarkkinoilla muun muassa väestön ikääntyminen luo merkittäviä mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle.

Olemme siis vedenjakajalla. Voimme voittaa tai hävitä tämän puolustustaistelun. Meidän on saatava taloutemme tasapainoon ja velkavetoisuus taloudessa vaihdettua aitoon uutta luovaan kysyntään. Kasvava työttömyys, erityisesti nuorten kohdalla, on saatava taittumaan ja kaikki työkykyiset yhdessä rakentamaan tulevaisuutta. Työuria on pidennettävä molemmista päistä, ei kuitenkaan pakottaen vaan kannustaen.

Rivit suoriksi ja yhdessä taantumaa taittamaan, siihen tarvitaan meitä kaikkia suomalaisia. Mannerheimin sanoin ”pienen kansakunnan suurin voima on sen yhteinen tahto.”

Sillä tahdolla mennään läpi harmaan kiven, kun vain puhallamme yhteen hiileen.

Tommi Valtonen

Vantaan Yrittäjät, puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

 

Valitse vaikuttaja valtuustoon – valitse yrittäjä

Vantaan Sanomat, syyskuu 2012

Tämän kirjoituksen ilmestyessä Suomi lienee virallisesti taantumassa. Maan bruttokansantuote on siten laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Viime päivien uutiset satoja ihmisiä koskevien yt -neuvottelujen käynnistämisestä vahvistavat alakuloa.

Maailmanmarkkinoilla toimivat yritykset ovat entistä alttiimpia myös muiden maiden talouksien yskähdyksille. Kansainvälinen riippuvuus on kasvanut ja näyttää vaan kasvavan. Kotimarkkinoilla toimivien, usein pienempien yritysten osalta tilanne on hivenen valoisampi.

Työllistäminen pk-sektorin vastuulla

Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat vastanneet käytännössä uusien työpaikkojen syntymisestä viimeisten vuosien aikana. Julkistetut massairtisanomiset heittävät entisestään työllistämispainetta pienemmille yrityksille ja yrittäjille. Oman yrityksensä omistavat yrittäjät haluavat kantaa vastuutaan ja työllistää. Palkkaamme työvoimaa, kun vain voimme.

Vantaan Yrittäjien jäsenkunnasta 55 % on yksinyrittäjiä. Moni heistä työllistäisi mielellään työntekijän, jopa useamman, jos riski ei olisi liian suuri. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen alentamisessa olisi lainsäätäjällä paljon tehtävää.

Suorastaan liikuttavaa on ollut, että valtiovalta vetoaa muutaman vuoden takaisiin menettelyihin. Silloin halusimme ja pystyimme kantamaan vastuumme työpaikoista. Pk-yrittäjät pitivät työntekijöistä huolta. Palkkaa maksettiin ja yritysten taseita poltettiin, vaikka töitä emme heille voineetkaan aina osoittaa.

Yritysten taseita ei ole saatu kuntoon, joten viime kerran kaltaiseen uusintaan ei laajassa mitassa ole mahdollisuutta. Viisastelematta voi todeta, että onko valtio toiminut kestävästi, kun ei ole kannustanut yrittäjiä varautumaan pahan päivän varalle?

Suomen Yrittäjien kunnallisvaalikiertue huipentuu Vantaalla 10.10.

Jokaisessa maakunnassa vieraillut Suomen Yrittäjien kiertue päättyy Vantaalle. Järjestämme Aschan Coffee & Deli-ravintolassa Tikkuraitilla kaikille avoimen tilaisuuden. Esittelemme omat teesimme tulevalle kunnallisvaalikaudelle ja kuuntelemme poliitikkojen linjauksia siitä, miten he aikovat tehdä Vantaasta paremman paikan elää ja yrittää. Vai aikovatko?

Vantaalaista yrittäjyyttä Y-messuilla 10.10.

Vantaan Yrittäjät järjestävät Y-messut Yrityspalvelukeskus Leijassa 10.10. klo 15 – 19. Messuille on tulossa runsaat 50 näytteilleasettajaa.

Niillä kannattaa käydä ja poimia parhaat tarjoukset mukaasi. Onnella voit voittaa messuilta taulutelevision itsellesi.

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

On lobbauksen aika

huhtikuu 2012

Päätimme viikko sitten Vantaan Yrittäjien kunnallisvaalitavoitteista valtuustokaudelle 2013 – 2016. Haluamme nostaa esille pienten ja keskisuurten yrittäjien tärkeinä pitämiä kehittämiskohteita tulevan vaalikauden aikana. Kartoitimme tavoitteiston laadintaa varten jäsenistömme näkemyksiä siitä, mikä mättää Vantaalla. Toki myös positiivisia asioita saimme kuulla. Mutta kuten kaikki tiedämme, eiväthän ne myönteiset asiat ole uutisia.

Esittelimme tavoitteet Vantaan kaupunginvaltuuston ryhmäpuheenjohtajille. He olivat kaikki paikalla. Esittelytilaisuutena toimi Vantaan ensimmäinen vaalitentti, jonka järjestimme yhdessä Vantaan Sanomien kanssa. Seuraavassa kerron muutamasta mielestämme keskeisestä asiasta.

Vantaan velkakierre katkaistava

Vantaan kaupungin tulevaisuuden kannalta on ensisijaista saada kaupungin ja konsernin lainamäärät hallintaan. Talouden tasapainotus edellyttää ”verta, hikeä, tuskaa ja kyyneliä”. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta kaupunki voi – niin halutessaan – jatkaa itsenäisenä kaupunkina.

Toiseksi megaluokan asiaksi nostimme nuorison syrjäytymisen ehkäisyn. Vantaalla on saatu hyviä tuloksia muun muassa Petra-hankkeella, mutta työtä on yhä tehtävänä. Nuoret on saatava opiskelemaan tai töihin. Päänsilittelyyn ei ole varaa. Inhimillisen hädän lisäksi on syytä muistaa, että yhden syrjäytyvän nuoren kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu 1,2 miljoonan euron suuruisiksi.

Vantaalaiset töihin

Työttömyyden hoidosta on siirryttävä työllisyyden hoitamiseen, edellytysten luomiseen työllistämiselle ja työllistymiselle. Jotta Vantaalle olisi saatavissa enemmän verotuloja, tarvitaan vantaalaisille lisää työpaikkoja. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia, mutta työvoiman tarve ja sen tarjonta eivät kohtaa.

Vuosina 2001 – 2009 yritysten työpaikkojen määrän lisäyksestä noin 95 prosenttia kertyi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Talouden toimialarakenne muuttui siis rajusti yhden vuosikymmenen aikana.  Sen takia on jatkossa paitsi houkuteltava kaupunkiin suuryrityksiä, niin myös entistä enemmän pk-yrittäjiä.

Vantaan elinkeinopolitiikan tulee olla entistäkin notkeampaa ja ennakoivampaa, jotta tänne saadaan yrittäjiä. He työllistävät ja kaupunki saa tarvitsemiaan lisätuloja.

Järkeä hankintoihin

Hankintalakia sovellettaessa on huomioitava hankinnan kokonaistaloudelliset vaikutukset. Laadun merkitystä hinnan rinnalla on painotettava valintoja tehtäessä. Tarjouskilpailuissa tulee tavaroiden ja palveluiden hankinnat jakaa mahdollisuuksien mukaan pieniin eriin, jotta aiempaa useammat vantaalaiset yrittäjät voivat osallistua kilpailuun. Kaupungin oman palvelutuotannon kustannusten ja laadun tulee olla läpinäkyviä.

Kesän Korkkaus kutsuu

Perinteinen Vantaan Yrittäjien kesäkauden avaava Kesän Korkkaus järjestetään 24.5. Shamrockissa. Ohjelmassa on Agents & Vesa Haajan, Sambic- sambaryhmän ja Yrittäjän Karaoke-kisan ohella oivallisia mahdollisuuksia tutustua yhteistyökumppaneidemme tarjoamiin jäsenetuihin. Hyvä jäsenemme, tule mukaan nauttimaan hyvästä ruuasta, juomasta ja seurasta!

 

Tommi Valtonen
puheenjohtaja Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät
hallituksen jäsen Suomen Yrittäjät

 

Ylösnosto: Hankintalakia sovellettaessa on huomioita hankinnan kokonaistaloudelliset vaikutukset!

Ystävänpäivän treffit

helmikuu 2012

Kutsuimme Ystävänpäivänä Vantaan kaupungin uuden kaupunginjohtaja Kari Nenosen, maankäytön ja ympäristön toimialan uuden apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen, yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamon ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen Vantaan Yrittäjien vieraiksi.

Kimmokkeen kutsulle antoi Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokysely. Sen tuoreessa tuloksessa Vantaan sijoitus laski merkittävästi. Joka toinen vuosi toteutettava kysely on suunnattu Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille, kuntien yrittäjävaltuutetuille ja suurimpien paikkakuntien yrittäjille. Toissavuonna olimme suurten kaupunkien sarjan kärjessä, tänä vuonna sijoituksemme oli viides. Sinällään sijoituksemme ei ole aivan huono, sillä takanamme ovat muun muassa Helsinki, Tampere ja Turku. Jotain kuitenkin on tapahtunut, olihan pudotus 18 pistettä edelliseen pisteytykseen verrattuna.

Vantaalla kuohui vuonna 2011

Vantaan tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa vuoden 2011 poikkeukselliset tapahtumat kaupungissa. Vuoden alussa valtuusto äänesti selvin numeroin, ettei alustavaan selvitykseen kuntaliitoksen hyödyistä ja haitoista ryhdytä. Järjestönä emme ole ottaneet kantaa kuntien yhdistämiskeskusteluun, vaikkakin elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Keväällä käydyn kaupunginjohtajavaalin jälkeen alkaneet prosessit eivät varmastikaan helpottaneet kuvaa kaupungin yhteisestä tahtotilasta. Se on varmuudella heijastunut jossain määrin myös mittaristokyselyyn.

Edellä kerrotusta ei pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että mitään parannettavaa ei olisi yritysten ja kaupungin keskinäisessä yhteistyössä. Aina voidaan asioita tehdä paremmin, jos ei muuten, niin ainakin tiedottamisen osalta. On nimittäin totta, että Vantaalla on hyvin toimivat yrityspalvelut kaikenkokoisille yrityksille. Esimerkiksi Yrityspalvelukeskus Leija Elannontiellä tarjoaa ”yhden luukun” periaatteella tukea yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, sijoittumiseen ja toimitilakysymyksiin. Myös valtion työnantajapalvelut ja Varian aikuiskoulutuspalvelut löytyvät saman katon alta.

Hyvää elinkeinopolitiikkaa

Juuri yritysten sijoittumisessa Vantaan kaupungin yrityspalvelut ja maankäytön toimiala ovat tehneet hienoa työtä. Kaupunkiin on saatu isoja tuotannollisia yrityksiä. Viime vuonna muun muassa Metsolle valmistui uudet tilat Hakkilaan, jonne venttiilitehdas muutti Helsingistä. Leijassa kokoontuu myös Vantaan kaupungin elinkeinopoliittinen neuvottelukunta sekä Leijan johtoryhmä, joissa molemmissa Vantaan Yrittäjät on yhtenä osapuolena vaikuttamassa yritysten arjen toimintaan kaupungissamme. Yrittäjäjärjestönä pyrimme olemaan mukana resurssiemme puitteissa kaikissa niissä pöydissä, joissa voimme vaikuttaa vantaalaisten yritysten toimintaedellytyksiin.

Olimme siis kokoontuneet yhteisen pöydän ääreen ystävänpäivän aamuna pohtimaan miten voisimme yhdessä toimien vieläkin paremmin vastata yritysten odotuksiin elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Palaverin saaminen kokoon viikon varoitusajalla kokoon kertoo kaupungin johdon asenteesta meitä yrittäjiä kohtaan. Se kertoo myös tietoisuudesta, että uudet työpaikat syntyvät tässä ajassa lähes täysin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen korosti strategian merkitystä pyrittäessä asetettuihin tavoitteisiin tässäkin asiassa. Vahvuuksina nähtiin Vantaan keskeinen sijainti osana pääkaupunkiseutua. Kaupungin halki kulkevat lähes kaikki pääliikenneväylät, Vuosaaren uusi satama on lähellä ja lentokenttä keskellä kaupunkia. Vahvuuksiksi tunnistettiin myös kaikki ne monet toimijat ja toimielimet, niitä tarkemmin tässä yksilöimättä, jotka elinkeinopolitiikkaa Vantaalla tekevät. Vahvuudet ja välineet hyvän elinkeinopolitiikan tekemiseen ovat siis olemassa ja käytössä. Tahdomme kuitenkin haastaa uuden kaupunginjohtajamme etsimään tästä ”koneesta” mahdollisia lisätehoja yhdessä Vantaan Yrittäjien ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Yhteistyöllä tuloksiin

Vantaalla yhteistyö on perinteisesti ollut hyvää ja rakentavaa yrittäjäjärjestön ja kaupungin johtavien virkamiesten sekä poliitikkojen kesken. Aina olemme saaneet audienssin niin halutessamme ja hallituksemme kokouksiin ei ole ollut vaikeaa saada asiantuntijoita kaupungin virkamieskunnasta. Halusimme kuitenkin aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä Nenosen ja Nikulaisen kanssa ja olihan meillä keskustelun pohjaksi Vantaan kannalta kehnosti mennyt elinkeinopoliittinen mittaristokysely viime vuoden osalta. Koimme tapaamisen puolin ja toisin hyväksi ja sovimme, että tapaamme tällä kokoonpanolla jatkossakin, vaikkapa ensi vuonna ystävänpäivänä.

Hyvää elinkeinopolitiikkaa ei tehdä pelkästään ylätasolla. Sen onnistumista arvioidaan arkisissa kohtaamisissa yritysten ja kaupungin virkamiesten kesken. Jos nämä kohtaamiset onnistuvat yhtä rakentavassa hengessä kuin meidän Ystävänpäivän kokouksemme, valtaa Vantaa kahden vuoden kuluttua taas kärkipaikan elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä. Kun yritykset menestyvät, menestyvät myös kunta ja kuntalaiset.

Tommi Valtonen
Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

 

Jos omistaisin kristallipallon

Vantaan Sanomat, lokakuu 2011

Taloudessa myllertää edelleen. Suunta on avoin, mutta tunnusmerkit eivät ole erityisen hyviä.

Vuoden 2008 finanssikriisiä edeltänyttä tasoa ei monessa yrityksessä edes ehditty saavuttaa, kun jo alkoi laskukausi. Vaikka edellisen romahduksen jälkeen päästiin nopeasti nousuun, jäi kasvu lyhyeksi.

Osalla yrityksistä menee yhä kohtuullisen mukavasti. Tilauskirjat ovat täynnä ja töitä lähikuukausiksi melkein enemmän kuin ehtii tehdä. Toisilla, ikävä kyllä kasvavalla osalla, tilanne on päinvastainen. Tilauskirjat ovat tyhjiä tai ainakaan töitä ei riitä kuin joiksikin päiviksi tai viikoiksi. Harvassa ovat ne yrittäjät, jotka pystyvät varmuudella sanomaan ensi vuodesta yhtään mitään.

Maailma on muuttunut sellaiseksi, ettei Vantaakaan ole lintukoto. Meidän pärjäämiseemme vaikuttavat suurelta osin vaikkapa amerikkalaisten kuluttajien ostamien asuntojen hintakehitys. Siihen vaikuttaa niin ikään EU-päättäjien päättämättömyys. Kotimainen sekoilumme ”vakuuksien” tai ”takuuksien” muodossa on tuonut uusi termejä kielenkäyttöön. Mutta hyötyä taloussolmujen avaamiseen siitä ei ole ollut.

Velkakriisi, finanssikriisi, pankkikriisi.

Kolme vuotta sitten koettiin finanssikriisi. Silloinkaan ei voinut juuri ennustaa tulevaa. Silloin me yrittäjät teimme isänmaalliseksi kokemamme velvollisuuden ja välttelimme irtisanomisia kaikin keinoin. Kohtuullisessa kunnossa olleiden yritysten taseiden takia se oli mahdollista. Tilastojenkin mukaan pitkälti pk – yrittäjien lamantappotalkoot pelastivat Suomen koettua pahemmalta kurimukselta.

Nyt tilanne on paljon hankalampi. Taseet eivät mahdollista samassa mitassa työntekijöiden pitämistä töissä, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole. Jotta vahingot saadaan minimoitua, on pakko toimia ripeästi. Siitä merkkinä ovat lähiviikkoina julkistetut yt-neuvottelujen aloitukset. Niiden myötä yritykset varautuvat pahimpaan.

Isompien ehdoilla tehdyt palkkaratkaisut eivät todellakaan helpota pk-yritysten tilannetta. Vaikka työrauha on erittäin tärkeä tällaisina aikoina, olisi kokonaisuutta ja työllisyyttä pitänyt katsoa tarkemmin. Raamisopimukset ovat vaikeita, jos yritysten toisistaan eroavaa maksukykyä ei haluta huomioida korotusten tasossa.

Ostetaan vantaalaisilta vantaalaista

Hysterian lietsominen ei auta, kun haetaan ulospääsyä ahdingosta. Sen takia toivon meidän muistavan sen, että entisen miehen hevonenkin kuoli juuri, kun oli oppinut olemaan syömättä. Sitä virhettä ei pidä tehdä. Rahaa ei pidä makuuttaa laiskana, vaan nyt on aika ostaa, kuluttaa ja pitää talouden pyörät pyörimässä. Vain siten turvaamme mahdollisimman monelle työtä ja toimeentuloa sekä mahdollistamme hyvinvointivaltion ylläpidon. Vaikka valtio leikkaakin kotitalousvähennystä, tarjoaa se kuitenkin pientä tukea pikkuremonttien teettäjille.

 

Tommi Valtonen
Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Rohkea päättäjä saa paikan

maaliskuu 2011

Kansa on kansanedustajan työnantaja. Ääneni antavana kansalaisena olen valitsemassa Arkadianmäelle työntekijöitä tai tarkalleen ottaen yhtä. Nyt eletään sellaisia aikoja, että valittavilta kansanedustajilta tullaan edellyttämään viisautta ja rohkeutta. Kansa on edustajansa ansainnut, joten tarvitaan sitä viisautta myös meiltä äänestäjiltäkin, jos mielimme hyviä päättäjiä yhteisiä asioitamme hoitamaan. Tulevan vaalikauden haasteet ovat ennen näkemättömän suuret. Voidaan perustellusti väittää, että seuraavan neljän vuoden aikana uusien kansanedustajien tärkein tehtävä on pelastaa hyvinvointiyhteiskunta. Tuo tehtävä vaatii aivan varmasti näkemystä ja kokemusta, mutta ennen kaikkea rohkeutta.

Leikkaus voi pelastaa potilaan

Valtiovarainministeriön mukaan valtiontalous tulee pysymään alijäämäisenä koko ensi vaalikauden nopeasta talouskasvusta huolimatta. Alijäämä tulee kasvattamaan velkaa yli 30 miljardia euroa. Talouden kasvu ei pelkästään kykene tasapainottamaan valtion taloutta vaan tarvitaan myös leikkauksia. Tulevalla vaalikaudella, huolimatta hallituspohjasta, on kyettävä määrittelemään ne hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet josta pidämme kiinni ja muu saa mennä. Valtiolaiva ei pysy pinnalla ellemme kykene keventämään kuormaa. Euroopassa on esimerkkejä siitä kun pohja ottaa kiinni ja meno tyssää. Nämä holtittomasti talouttaan hoitaneet valtiot ovat nyt sellaisen matokuurin edessä että meno kaduilla muistuttaa paikoin sisällissotaa. Edessämme on siis leikkauksia, mutta viisaasti toimien selviydymme. Kukapa meistä haluaisi olla se vanhempi, joka jättää lapselleen perinnöksi valtionvelan josta ei selviä?

Kala käy ääntenkalastajan pyydykseen

Vaalien alla ehdokkailla on tapana lupailla moninaisia hyviä asioita siinä toivossa, että saisi saalistettua ääniä. Aivan eri asia on, pystyykö lupauksia toteuttamaan, kun politiikka on yhteispeliä ja sooloilija saattaa jäädä paitsioon. Uusi hallitus joutuu tekemään päätöksiä jotka eivät kaikkinensa ole mieluisia. Tilanne saattaa muodostua kiusalliseksi ”katsomosta sutkauksia huuteleville”, kun vaalien jälkeen mahdolliseen hallitusvastuuseen tulee kuulumaan vastuullinen huolehtiminen isänmaasta osana Eurooppaa ja kansainvälistä yhteisöä yhdistettynä vähintäänkin haasteelliseen taloustilanteeseen.

Työnteko synnyttää hyvinvointia yksilölle ja yhteiskunnalle

Työelämästä poistuvien määrä on suurempi kuin työelämään tulevien seuraavien lähivuosikymmenten aikana. Tätä tilannetta täytyy kompensoida pidentämällä työuria alusta, keskeltä ja lopusta sekä lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa. Edellä mainitun lisäksi tarvitsemme työn tuottavuuden ja talouden kasvua. Yksi keskeisimmistä huolenaiheista on nuorisotyöttömyys ja sen seurauksena syrjäytyminen. Nuorille tulisi löytää töitä, vaikkapa tukien vastineeksi. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Eikä tämä ole pelkästään kansantaloudellinen kysymys. Syrjäytyminenhän on seurausta siitä, että ei koe olevansa osa yhteiskuntaa vaan ulkopuolinen. Siksi kokemukset töistä, vaikka lyhyemmätkin, ovat nuorelle tarpeellisia myös omanarvon tuntemisen kannalta. On hyvä saada onnistumisen kokemuksia ja säännöllisyyttä edes ajoittain elämäänsä. Nuorten työllisyystilanne helpottuu ajan myötä, kun työmarkkinoilta vapautuu työpaikkoja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Sitä odotellessa on löydettävä keinoja nuorison pitämiseksi mukana.

Yrittäjyys kantaa Suomea

Työpaikat syntyvät yhä enemmän pk-yrityksiin suurten yritysten siirtäessä tuotantoaan lähemmäksi kansainvälisiä markkinoita. Finanssikriisi osoitti selkeästi suomalaisen yrittäjyyden merkityksen työllisyyden ylläpitämisessä. Kun yrittäjät huolehtivat yhteiskunnalle tärkeästä työllistämisestä, mitä he sitten odottavat vastineeksi? Odotamme yrittäjyyteen kannustavaa politiikkaa, joka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa suhteessa yrittäjien tärkeiksi kokemiin asioihin. Tällaisia asioita ovat muun muassa työllistämisen riskin madaltaminen, paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla, vanhemmuuden kustannusten jakaminen yhteiskunnassa tasaisemmin ja tietenkin verotus. Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä, että yrittäjän verotusta ei lähdetä heikentämään tilanteessa, jossa meidän tulisi innostaa tuhansia nuoria ryhtymään yrittäjiksi nykyisten siirtyessä eläkkeelle. Verotuksen ollessa yksi keskeisimmistä yrittäjyyden kannusteista, olisi kovin lyhytnäköistä heikentää yrittäjäomistajien asemaa. Yrittäjällä täytyy olla mahdollisuus menestyä myös taloudellisesti, sillä vain menestyvä yritys voi työllistää ja hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa.

 

Tommi Valtonen
Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Yhteistyötä jäsenten hyväksi

Vantaan Yrittäjäinfo, syyskuu 2010

Vantaan Yrittäjät tekee yhteistyötä hyvin monenlaisten kumppaneiden kanssa mitä erilaisimmissa asioissa.

Luonteva ja tuiki tarpeellinen yhteistyökumppani on tietenkin Suomen Yrittäjät, joka neuvontapalveluineen on jokaisen jäsenemme käytettävissä. Yhteiset hankkeet ja itse järjestöön liittyvät hallinnolliset toimet tuottavat monia kontakteja vuoden varrella. Sama koskee naapureitamme eli Espoon-, Helsingin- ja Uudenmaan Yrittäjiä. Toimimme tänä päivänä monissa asioissa verkostossa silloin, kun se asioiden tehokkaaksi hoitamiseksi tai jäsenistön edunvalvonnan tueksi on tarpeen.

Julkinen sektori on merkittävimpiä yhteistyökumppaneitamme. Kontaktimme Vantaan kaupunkiin ovat hyvät, mutta myös vaikkapa Uudenmaan liitto ja TE-keskus ovat ulottuvillamme. Pyrimme viemään yrittäjyyden asiaa eteenpäin ja löytämään uutta yrittäjyyttä tukevia toimintamuotoja. Vantaan seurakunnatkin ovat mukana esimerkiksi taantumatalkoisiin liittyvien palvelujen muodossa – jos elämä satuttaa, löydät Vantaan seurakuntien työpaikkapapin yhteystiedot nettisivuiltamme.

Yhteistyökumppaneinamme on perinteisesti ollut myös erilaisia muun muassa pankki- ja vakuutuspalveluita tarjoavia tahoja. ATK-koulutustakin saat kohta puoli-ilmaiseksi kauttamme. Yhteistyö yksityisten yritysten kanssa on tietenkin myös markkinointiyhteistyötä ja osa varainhankintaamme, mutta uskon, että kumppaniemme avulla saamme jäsentemme hyväksi myös kosketuspintaa vantaalaiseen yrityselämään. Yhteistyökumppaneidemme kiinnostus jäsenistöömme mahdollistaa monien sellaisten tilaisuuksien järjestämisen, jotka muuten olisivat kustannuksiltaan liian raskaita.

Ja mainitsematta jäävät tässä lähes kaikki ne yritys- ja järjestötahot, joiden kanssa teemme toimintavuoden aikana yhteistyötä jossakin yksittäisessä tapahtumassa tai asiassa. Tuossa kuvassakin allekirjoittaneella on ollut kunnia tulla kuvatuksi Tikkurilan Valtti Areenalla, missä olemme synnyttämässä yhteistyötä myös Kiekko-Vantaan kanssa.

Ja yhteistyötä teemme myös jäsentemme kanssa. Siitähän siinä loppujen lopuksi on kysymys, kun yrittäjä liittyy mukaan yrittäjäjärjestöön. Olemalla mukana järjestäytyneessä yrittäjäliikkeessä, annat meille mahdollisuuden toimia hyväksesi ja valvoa etujasi aina valtakunnantasoa myöten.

Nyt jos koskaan kannattaa olla Yrittäjäjärjestön jäsen!

 

Tommi Valtonen, Puheenjohtaja, Vantaan Yrittäjät

Torjuntavoitto taantumasta

syyskuu 2010

Suomen Yrittäjien julkaisema tämän syksyn Pk-yritysbarometri vahvistaa taantuman pahimman vaiheen olevan tällä erää takana ja maltillisen nousun käynnistyneen taloudessa. Tuulettamiseen ei ole varaa, mutta helpotuksen huokaisu saattaa päästä valtiontalouden kirstun vartijoilta. 

Suomen talous on kokenut kaksi vakavaa talouskriisiä kahdenkymmenen vuoden aikana ja joitakin pienempiä minitaantumia. Suhdannevaihtelut kuuluvat talouteen, eikä niitä täysin voida välttää. Viisaalla ja ennakoivalla toiminnalla vaikutuksia voidaan kuitenkin merkittävästi lieventää.

Nyt kun olemme toipumassa vuonna 2008 puhjenneesta finanssikriisistä, voidaan suorittaa pientä vertailua 1990-luvun alun lamaan nähden.  Asiakokonaisuus on niin suuri, että lähestyn tässä yhteydessä asiaa lähinnä yritysten ja työllisyyden näkökulmasta.

Yrityksillä kovat paineet

Kaksikymmentä vuotta sitten lamaan vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa rahapolitiikan vapautuminen, Neuvostoliiton romahtaminen ja sitä seurannut idänkaupan äkkipysähdys sekä markan devalvointi. Nämä tekijät yhdistettynä siihen, että vastaavaa ei oltu koettu Suomen taloudessa sodan jälkeen, sai aikaan pahaa jälkeä. Elvytystä ei aloitettu ja talous pääsi pysähtymään tunnetuin seurauksin: tuhannet terveetkin yritykset kaatuivat ja työttömyys karkasi lähelle kahtakymmentä prosenttia. Monet yritykset olivat ottaneet pankkien neuvomana valuuttalainaa rahoitustarpeisiinsa, jonka takaisinmaksukustannus mullistui yhdessä yössä devalvaation myötä. Hätään joutuneita yrityksiä ei ymmärretty tukea, vaan ne jätettiin oman onnensa nojaan. Yritysten konkursseja seurasivat myös yrittäjien konkurssit henkilökohtaisella tasolla. Tätä painetta monet eivät kestäneet.

Uskallettiin elvyttää

Yritykset joutuivat kohtaamaan laman 1990-luvun alussa taloudellisesti paljon heikommassa kunnossa kuin syksyllä 2008. Tuolloin vahingosta viisastuttiin ja yritysverotusta ohjattiin suuntaan, jossa varallisuutta oli järkevää jättää yrityksiin vahvistamaan tasetta. Vahinko ei tule kello kaulassa, vaan yllätyksenä ja nopeastikin kuten kaksi vuotta sitten. Toki kriisin kehittymisestä saatiin signaaleja jo keväästä 2007 alkaen, mutta 15.9.2008 yhdysvaltain neljänneksi suurimman investointipankin Lehman Brothersin kaatuessa paniikki levisi maailman talouteen välittömästi. Vienti sakkasi ja työllisyys lähti syöksyyn. Tällä kertaa Suomessakin uskallettiin elvyttää, vaikka velaksi.

Elvytyksestä huolimatta, vaikutukset olisivat olleet huomattavasti kovemmat yhteiskunnalle jos suomalaiset yrittäjät olisivat toteuttaneet kvartaalitalouden lakeja ja siirtäneet työvoiman, ei Kiinaan vaan kortistoon, silloin kun tilauskirjat näyttivät tyhjää. Näin ei kuitenkaan tehty vaan henkilöstö pidettiin yrityksissä. Kysymys kuuluu miksi, sehän ei ollut talouden oppien mukaan järkevää.

Onnistunutta yritysveropolitiikkaa

Vastauksia on toki monia, mutta itse ajattelen näin: Onnistuneen yritysveropolitiikan ansiosta suuri osa yrityksistä oli hyvässä kunnossa, taseet vahvoja ja omavaraisuus korkealla. Viime laman jälkeen kertyneitä puskureita voitiin tällä kertaa purkaa työllisyyden hyväksi. Tätä taustaa vasten tuntuu täysin käsittämättömältä esitykset nykyisen hyvän ja kriisioloissa testatun yritysverojärjestelmän muuttamiseksi taseita ja kannusteita heikentävään suuntaan. Kuinka kohdata väistämättä eteen aika ajoin tuleva talouden taantuma jos pk-yritykset eivät pääse vahvistumaan tämän kurimuksen jäljiltä?

Toisekseen yrittäjät ovat keskimäärin melko isänmaallista porukkaa ja ehkä hieman naivejakin. Kun syksyllä 2008 pääministeri ja valtiovarainministeri vetosivat yrittäjiin työpaikkojen puolesta, otettiin se todesta ja haluttiin olla mukana talkoissa. Eri puolella Suomea syntyi ”Ketään ei irtisanota” -kampanjoita, jotka näin jälkikäteen arvioituina onnistuivat. Pahimmat ennusteet työttömyyden kasvusta jäivät toteutumatta ja Suomi selvisi taantuman läpi huomattavasti vähemmin vaurioin kuin 1990-luvun alussa.

Yrittämiseen tarvitaan kannustimia

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta, meillä on käsillä paljon haasteita joihin on kyettävä vastaamaan. Lähivuosina tuhansia yrittäjiä siirtyy eläkkeelle jolloin heidän yrityksilleen tulisi löytää jatkaja. Sukupolvenvaihdokset yrityksissä tulevat olemaan myös yrittäjäjärjestön toiminnassa vahvasti esillä tulevina vuosina. Meidän tulee huolehtia yrittämisen kannusteista sekä yrittäjien sosiaaliturvan edelleen kehittämisestä, jotta löydämme ne tuhannet uudet yrittäjät sukupolvenvaihdostilanteissa.

Taannoin erään aikakauslehden pääkirjoituksessa todettiin, että valtiontalouden alijäämää ei korjata niin sanotulla kateusverolla, jolla tosin luodaan yhteiskuntaan luottamusta siihen, että rikkaat ovat samassa veneessä. Se, että yrittäjällä on mahdollisuus nostaa liiketoiminnan ollessa kannattavaa yrityksestään yhteen kertaan verotettua osinkoa keskimäärin joitakin tuhansia euroja vuodessa, ei tee hänestä rikasta. Mutta se voi olla se kannustin joka saa yrittäjän pyrkimään eteenpäin. Työ- ja elinkeinoministeriössä on laskettu, että työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa enemmän per vuosi verrattuna siihen että hän olisi työssä. On siis kansantaloudellisestikin järkevää kannustaa yrittäjiä työllistämään ensinäkin itsensä ja sen jälkeen ehkä toisiakin, eikö vaan?

 

Tommi Valtonen
Puheenjohtaja
Vantaan Yrittäjät