Avoin kirje Takuusähkön henkilökunnalle ja asiakkaille

6. helmikuuta 2014

Takuusähkö Oy on vantaalainen sähköurakointiyhtiö. Se on perustettu vuonna 1992. Reilussa 20 vuodessa kahden miehen firmasta on kasvanut arvostettu sähkötöiden tekijä, joka työllistää tänä päivänä 16 ammattilaista. Liikevaihtomme tilivuonna 2013 oli 1,6 miljoonaa euroa.

Olemme olleet Vantaan kaupungin puitesopimuskumppani vuodesta 1998 lähtien. Normaalin tavan mukaisesti olemme osallistuneet kaupungin järjestämiin urakkasopimusten kilpailutuksiin. Vantaan kaupunki on meille merkittävä ja mieluinen asiakas, mutta vain yksi muiden joukossa.

Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan tiedote (5.2.2014):
”Takuusähköä ei ole suosittu kilpailutuksissa. — Vuosien 2009–2013 aikana tilakeskuksen investointikohteissa tehtiin sähkötekniikkaan liittyviä töitä yhteensä 16,2 miljoonan euron arvosta. Näistä Takuusähkön suorittamat työt ovat kokonaisarvoltaan hiukan alle 1,5 miljoonaa euroa eli alle 10 prosenttia.”

Sopimuksissamme Vantaan kaupungin tai muiden asiakkaiden kanssa ei ole ollut epäselvyyksiä. Kaikki sopimukset on tehty avoimesti ja rehdisti. Olemme päässeet tekemään kaupungin urakoita silloin, kun kilpailutuksessa olemme menestyneet.

Olen hyvin hämmentynyt mediajulkisuudesta, johon Takuusähkö on viime päivinä joutunut. Olen huolestunut työntekijöittemme puolesta siitä ahdistuksesta, jota he kokevat.

Ihmettelen viime päivien uutisoinnin sävyä. Julkisuudessa Takuusähkö on liitetty Vantaan kunnallispoliittiseen peliin. Uutisoinnin perusteella on syntynyt käsitys moraalittomasta, jopa laittomasta toiminnasta. Julkisuus on herättänyt ahdistusta työntekijöissämme ja huolta asiakkaissamme.

Vakuutan, että Takuusähkö Oy on jatkossakin luotettava sähköurakoinnin, -asennusten ja -kunnossapidon ammattilainen.

Tommi Valtonen
toimitusjohtaja
Takuusähkö Oy

Riihen jälkipuintia

Vantaan Sanomat, huhtikuu 2013

Tasavaltamme hallituksen kehysriihi puitiin 21. maaliskuuta.  Riiheen kohdistui ennalta valtavat odotukset, jotka osin täyttyivät, osin eivät. Käsillä oli monia merkittäviä kokonaisuuksia kuten asuntopolitiikkaa, kuntataloutta ja siihen liittyen valtionosuuksien lisäleikkauksia, mutta myös maahanmuuttajien kotouttaminen ja osaamiseen liittyvät kysymykset olivat osa riihen puintia.  Edellä mainituista kokonaisuuksista ja monista muista merkittävistä aihepiireistä huolimatta nousi kuitenkin uutisoinnin keskiöön yhteisö- ja osinkoverotus.

Hallituksen perimmäinen tarkoitus oli laatia mittava veroremontti, joka säilyttäisi nykyiset työpaikat ja loisi uutta työllisyyttä Suomeen. Pyrkimys oli oikea, kun tiedetään että työttömyys on taas kasvussa ja työpaikkoja valuu teollisuudesta edelleen markkinoiden ja halvempien kustannusten perässä lähinnä Aasiaan. Tämän globaalin kehityksen rinnalla on myös toinen huolestuttava kehityskulku, suomalaisten PK-yritysten siirtyessä Viroon edullisemman verokohtelun vuoksi. Virossahan yritystä ei veroteta voitosta jos voitto jätetään yritykseen kasvattamaan yritystä. Kasvaessaan yritys tekee investointeja ja palkkaa lisää työntekijöitä. Juuri tätä tarvitsemme nyt suomeen; kasvuyrityksiä, investointeja ja sitä myöten lisää työpaikkoja. Vanha valtiomies Kalevi Sorsa on todennut viisaasti; kakku pitää leipoa ennen kuin voi leikata. Toisin sanoen hyvinvointi pitää luoda ensin ja sitten voidaan vasta jakaa.

Yrittäjyys kantaa Suomea

Kuten tiedetään, työpaikat ovat reilun kymmenen vuoden aikana syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Sen lisäksi ne ovat työpaikkoja jotka säilyvät paremmin kuin työpaikat isoissa yrityksissä. Finanssikriisin puhjettua syksyllä 2008 talous sukelsi hyvin nopeasti ja työttömyys lähti jyrkkään kasvuun. Tuona syksynä pääministeri Vanhanen ja Valtiovarainministeri Katainen vetosivat suomalaisiin Yrittäjiin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. Eri puolella maata syntyi yrittäjien keskuudessa ”ketään ei irtisanota” kampanjoita. Suomalaiset yrittäjät kantoivat yhteiskuntavastuuta ja pitivät työntekijöistään kiinni kriisin aikana. Tämä on asia joka pitää muistaa nyt kun julkisuudessa vaaditaan lisää työpaikkoja edullisen veroratkaisun perusteella. Toki tämän veroratkaisun jälkeen on lupa odottaa, ei vaatia, uusia työpaikkoja yrityksiin. Työpaikkojen syntymiseen tarvitaan kannustavan verotuksen lisäksi kysyntää ja kasvua kansantalouteen. Kotitalousvähennyksen nostaminen 2000 eurosta 2400 euroon oli kysyntää lisäävä viisas päätös, joka toimii myös harmaan talouden vastaisessa taistelussa.

Kannusteita yritystoimintaan

Verotusratkaisu oli siis kohtuullisen hyvä Pk-yrityksille. Kohtuullisen hyvä siksi, että tässä ratkaisussa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus muodostuu osakeyhtiöiden verotusta ankarammaksi. Tätä valuvikaa pyrimme korjaamaan Suomen Yrittäjien aktiivisella edunvalvontatyöllä suhteessa päättäjiin. Paljon on ollut puhetta yrittäjien osingoista. Kehysriihen ensimmäinen versio synnytti kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun ja tunnettujen käänteiden jälkeen hallitus korjasi esitystään. Kun kuitenkin elämme haasteellisia aikoja ja jokaisen täytyisi ymmärtää katsoa yhteistä etua, oli uusi ratkaisu mielestäni yhteiskunnan koheesion kannalta parempi. Toinen asia on se, että sallitaanko vastuullisen asiansa hoitavan yrittäjän menestyä. Onko yrittäjällä joka sijoittaa varansa ja elämäntyönsä yritykseensä lupa jopa rikastua? On nimittäin turha kuvitella että kukaan alkaa yrittäjäksi ja ottaa vastuun kanssaihmisten työllistämisestä vailla mahdollisuutta vaurastua. Tämänkaltaiset ihmiset laittavat monesti koko elämänsä peliin. Se on paljon, joskus liiankin, mutta ilman heitä Suomessa olisi jäänyt monta menestystarinaa syntymättä. On hieman nurinkurista, että on hyväksyttävää rikastua ajamalla kilpaa autolla tai pelaamalla jääkiekkoa, sen sijaan Suomeen veronsa maksavaa menestyvää yrittäjää monesti, aivan turhaan, kadehditaan.

Lämmintä kevättä toivottaen,

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Miksi kuulun Yrittäjäjärjestöön?

Vantaan Sanomat, helmikuu 2013

Suomen Yrittäjät on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1996 lähtien, jolloin yrittäjät keskittivät voimansa yhteen järjestöön. Samalla edeltävät järjestöt, vuodesta 1898 toiminut Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja vuodesta 1933 toiminut Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL lakkautettiin.

Olimme olleet yhtiökumppanini kanssa neljä vuotta yrittäjinä kun juuri syntyneestä uudesta elinkeinoelämän järjestöstä otettiin yhteyttä liittymiskampanjan merkeissä vuonna 1996. Jostain syystä muistan edelleen, että tuntui hyvältä liittyä Suomen Yrittäjiin. Liittymiskampanjaedut olivat hyviä ja paljon hyödyllistä koulutusta sekä neuvontaa oli tarjolla monenlaisiin arjen toiminnassa ilmeneviin kysymyksiin yrittämisen ympärillä. Nuo neljä vuotta olivat jo ehtineet kypsyttää mieleen ajatuksen, että on hyvä kuulua järjestöön, joka on yrittäjiä varten ja jonka päätehtävä on valvoa suomalaisen yrittäjän etua yhteiskunnassa.

Yrittäjät on elinkeinoelämän mahtijärjestö

Suomen Yrittäjät tai nykyisin Yrittäjät on kasvanut tuosta yhdistymisen ajasta tähän päivään mennessä todelliseksi elinkeinoelämän mahtijärjestöksi. Järjestöön kuuluu tänä päivänä yli 116 000 jäsenyrittäjää 421 paikallisyhdistyksessä, jotka jakautuvat 21 aluejärjestöön. Vantaan Yrittäjät on yksi Suomen suurimmista paikallisyhdistyksistä 2175 jäsenellään.  Lisäksi Yrittäjäjärjestöön kuuluu 52 toimialajärjestöä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Suomen 88 000 työnantajayrityksestä 52 000 kuuluu Yrittäjiin.

Koko ei sinällään ole itseisarvo, mutta se antaa painoarvoa edunvalvonnassa. Kun lähemmäs 50%  yrityksistä kuuluu järjestöön, voidaan katsoa, että Yrittäjät puhuu suomalaisen yrittäjän mandaatilla. Tämä tunnetaan ja tunnustetaan, mistä johtuen järjestön asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi työelämän kysymyksiin liittyvässä lainvalmistelussa. Järjestön haasteena on viestittää kenttään päin sitä vahvaa tekemistä joka koituu kaikkien yrittäjien hyödyksi.

Edunvalvonnassa saavutetaan voittoja

Edunvalvonta on pitkäjänteistä toimintaa lukemattomissa työryhmissä ja mukana olemista mitä erilaisimmissa toimintaohjelmissa. Voidaan sanoa että paljolti se on myös torjuntataistelua erilaisia yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja kannusteitä heikentäviä hankkeita vastaan. Yksi monista torjuntavoitoistamme liittyy yritysten YLE-veroon. Suomen Yrittäjien ehdotuksen ja taustalaskelmien mukaan yritysten YLE-vero sidottiin yrityksen tulokseen, ei liikevaihtoon. Tulosrajojen nostolla vero kohdistuu suurempiin yrityksiin ja jopa 90% jäsenkunnastamme jäi veron ulkopuolelle. Yksinyrittäjä, joita Suomen Yrittäjien jäsenistä on 55%, sai tämän torjuntavoiton ansiosta jäsenmaksuun sijoittamansa rahat takaisin moninkertaisesti.

Yrittäjyys kantaa Suomea

Hallituksen puolivälitarkastelu on 28.2. ja kehysriihi 21.3. Toivon ja haluan uskoa, että tuleviin päätöksiin ei tule lukeutumaan työllistävää yrittäjyyttä heikentäviä esityksiä. Työpaikat ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana tilastokeskuksen mukaan juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä kehitys voi jatkua, mikäli yrittäjyyden kannusteista osataan pitää huolta. Nyt tarvitaan rohkeutta ja viisautta päätöksenteossa.

 

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Puhalletaan yhteen hiileen

tammikuu 2010

Talvisodasta on kulunut 70 vuotta. Talvisota oli se ”kiirastuli”, joka viimein yhdisti kansalaissodan jäljiltä jakautuneen kansan yhteiseen voimainponnistukseen. Maailmalla puhuttiin talvisodan ihmeestä eli kuinka miesmäärältään niin alivoimainen armeija kykeni torjumaan suurvalta-armeijan toistuvat hyökkäykset ja estämään Suomen miehittämisen. Myös kotirintama kesti lukuisista pommituksista ja moninaisesta puutteesta huolimatta. Ymmärrettiin, että nyt on isänmaan kohtalo kyseessä. Veteraaneja, miehiä ja naisia, elää vielä keskuudessamme.

Isäni oli 17 vuotta kun hän joutui kannakselle 1944 torjuntataisteluihin. Hän oli vain vuotta vanhempi tytärtäni joka aloitti lukion viime syksynä. Pidän erittäin suuressa arvossa tuota sukupolvea, joka ensin pelasti isänmaan ja sitten jälleenrakensi sen. Näinä rauhan vuosikymmeninä maa on vaurastunut ja olemme onnistuneet luomaan tasa-arvoisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Aina löytyy parantamisen varaa, mutta kaiken kaikkiaan meillä on puolustamisen arvoinen isänmaa.

Nyt käytävässä puolustustaistelussa on kysymys hyvinvointiyhteiskunnastamme. Kansainvälinen finanssikriisi, globalisaatio ja väestön voimakas ikääntyminen on erittäin haastava yhdistelmä hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Täytyy selvittää kaikki ”viisauden lajit” kuten Konsta Pylkkänen toteaa Veikko Huovisen mainiossa romaanissa Havukka-ahon ajattelija. Näin se on, perinteisillä konsteilla tästä taantumasta tuskin noustaan. Osaamista, ahkeruutta ja asennetta tarvitaan ja tietysti paljon yritystä.

Perinteiset vientialamme, kuten metsä- ja metalliteollisuus sekä telakkateollisuus tarvitsevat tukea että toimintaedellytykset Suomessa turvataan jatkossakin. Lisäksi on tärkeää ohjata tutkimus- ja kehittämispanostuksia uuden teknologian kehittämiseen. Tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa satoja ellei tuhansia kasvuyrityksiä vaikkapa biotekniikan tai ilmasto- ja energiatekniikan sektorille. Kotimarkkinoilla muun muassa väestön ikääntyminen luo merkittäviä mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle.

Olemme siis vedenjakajalla. Voimme voittaa tai hävitä tämän puolustustaistelun. Meidän on saatava taloutemme tasapainoon ja velkavetoisuus taloudessa vaihdettua aitoon uutta luovaan kysyntään. Kasvava työttömyys, erityisesti nuorten kohdalla, on saatava taittumaan ja kaikki työkykyiset yhdessä rakentamaan tulevaisuutta. Työuria on pidennettävä molemmista päistä, ei kuitenkaan pakottaen vaan kannustaen.

Rivit suoriksi ja yhdessä taantumaa taittamaan, siihen tarvitaan meitä kaikkia suomalaisia. Mannerheimin sanoin ”pienen kansakunnan suurin voima on sen yhteinen tahto.”

Sillä tahdolla mennään läpi harmaan kiven, kun vain puhallamme yhteen hiileen.

Tommi Valtonen

Vantaan Yrittäjät, puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

 

Ora et labora, rukoile ja työtä tee

Vantaan Sanomat, joulukuu 2012

Tuo Martti Lutherin elämänohje 500 vuoden takaa sopii hyvin myös meidän aikaamme. Olemme melkoisen haasteen edessä, kun työelämästä poistuu jo toista vuotta peräkkäin eläkkeelle enemmän työntekijöitä, kuin sinne tulee uusia. Hyvinvointiyhteiskunnan taloudelliset resurssit eivät tule riittämään ellemme pysty lisäämään työssä tekemisen määrää sekä tuottavuutta. Vuoden käydessä kohti loppuaan tämän kaltaisen viestin kirjoittajaa ei voi pitää ilosanoman eli evankeliumin tuojana, vaikka joulu ovella onkin. Pitää kuitenkin uskaltaa sanoa se mikä totta on.

Kun meitä työntekijöitä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin on vuosi vuodelta vähemmän eli huoltosuhde heikkenee, on työelämässä olevien tehtävä enemmän töitä ja tuottavammin. Tämä tarkoittaa pidempiä työuria, nopeammin työelämään valmistumista sekä absoluuttisesti enemmän työtunteja työntekijää kohti. Tuottavuuden kasvua saadaan kehittämällä työprosesseja, hyödyntämällä tietotekniikkaa, mutta myös kehittämällä työelämää ja panostamalla työskentelyolosuhteisiin.

Työllistämistä tulee helpottaa

Tilastokeskuksen mukaan pk-yrityksissä, siis alle 250 henkilöä työllistävissä, syntyi vuosina 2001-2010 uusia työpaikkoja 77 426. Vastaavasti suuryrityksissä, eli 250 henkilöä ja sitä enemmän työllistävissä, työpaikat vähenivät 274. Tähän tilastokeskuksen lähdetietoon perustuen voidaan todeta, että työpaikat syntyvät lähes täysin tässä ajassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä ei ole enää uusi tieto, mutta vasta nyt ymmärretään yrittäjyyden merkitys ja arvostus alkaa asettua sille kuuluvalle paikalle. Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta, että yrittäjiltä ei kysytä kuinka voisimme työllistää vielä enemmän. Vai onko niin, että ei uskalleta kysyä?

Kenenkä etua palvelee se, että työllistämisestä tehdään yrittäjälle vuosi vuodelta vaikeampaa ja byrokraattisempaa. Tai toisaalta se, että työpaikalla yrittäjä ja työntekijä eivät voi sopia keskenään työn tekemisen ehdoista. Työläisperheen poikana en ole koskaan väheksynyt työntekijän oikeuksia. Tänä vuonna 20 vuotta toimineena työnantajayrittäjänä toivon, että meihin suomalaisiin yrittäjiin luotettaisiin, myös ammattiyhdistysliikkeessä. Tällä tarkoitan konkreettisesti sitä, että meitä yrittäjiä pidettäisiin jo vihdoinkin täysi-ikäisinä sopimaan vastuullisesti henkilökuntamme kanssa asioista jotka koskevat meitä. Tiedän mistä kirjoitan.

Ei tyrmätä hyviä ehdotuksia suoralta kädeltä

Täytyy rehellisesti todeta, että välillä harmittaa se nopeus, jolla ammattiyhdistysliike ampuu alas työnantajan ehdotuksia työelämän kehittämiseksi tai työllisyyden helpottamiseksi. Tuntuu siltä, että meihin suomalaisiin yrittäjiin, jotka kuitenkin huolehdimme työllistämisestä vaikeinakin aikoina, ei luoteta. Ajatellaanko niin, että meillä on aina ”ketunhäntä kainalossa” ja ettemme oikeasti välitä työntekijöistämme?

Nopeus hyvienkin ehdotuksien torppaamisessa kertoo siitä, että niihin ei oikeasti perehdytä vaan lähtökohtaisesti torjutaan. Kun olemme taantumassa ja työttömyys on taas nousussa, voi perustellusti kysyä, onko meillä oikeasti varaa tähän? Väitän, että pk-sektorilla on patoutunutta tarvetta työllistää, toki eri alat huomioiden. Työllistämisen vaikeuttamiseksi on kuitenkin nostettu siinä määrin ”hyvää tarkoittavia” esteitä, että pato kestää ja työttömyys kasvaa.

Pk-yritys – hyvä työnantaja 2012

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain työolobarometrin avulla suomalaisen työelämän laadun kehittymistä ja palkansaajien käsityksiä oman työelämänsä laadusta.  Barometristä käy täysin selvästi ilmi, että alle 10 hengen mikroyrityksissä työntekijät ovat kaikkein tyytyväisimpiä työaikoihinsa, palkkoihinsa ja esimiehiinsä. Kyseessä ovat työntekijät juuri niissä yrityksissä joissa työehdoista sovitaan kaikkein eniten yksilöllisesti. Tähän on hyvä päättää puheenjohtajan vuoden viimeinen kirjoitus ja toivottaa:

Rauhaisaa Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2013.

 

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Kaikki tiet vievät Roomaan

Firma-lehti, lokakuu 2012

Näin todetaan, kun uskotaan tavoitteeseen päästävän eri reittejä. Tällä hetkellä on ideologinen keskustelu käynnissä, mikä on oikea reitti tulevaisuuteen hyvinvointiyhteiskunnassamme. Epäilemättä kaikki keskusteluun osallistuvat tahot ovat samaa mieltä, että hyvinvointiyhteiskunta on arvokas ja säilyttämisen arvoinen asia.

Siihen konsensus sitten loppuukin. Kova riitely reittivalinnasta tulevaisuuteen on käynnissä ja millä varustuksella tuohon matkaan tulisi käydä. Pientareella istuvat johdettavat joukot eli kansalaiset ja ihmettelevät matkanjohtajien kovinkin erilaisia ehdotuksia reitiksi. Suukopu on kova ja joukkoja kosiskellaan osin hyvinkin epäilyttävin argumentein. Kaikki ymmärtävät että perille tulisi päästä, mutta kenenkä rattaissa, ja millä varustuksella matkasta selvitään.

Keskustelua käydään risteysalueelle pystytetyssä katoksessa, kuumuudelta suojassa ja retkipöydän äärellä kartat levällään. Keskustelun avaa vahvaääninen iso mies, jolla tuntuu olevan hyvin selvä kuva reitistä. Reittiehdotus on yllättävän helppo ja tarpeettomia skenaarioita ei tarvitse pohtia. Perille päästään aivan omin avuin, eikä kuormia tarvitse liiemmin keventää. Tasaista on maasto matkalla. Pientareella ehdotus saa vahvaa kannatusta, vaikka on niitäkin jotka epäilevät miehen puheita.

Tässä kohtaa puheenvuoron ottaa päättäväinen nainen, joka esittelee matkasuunnitelmaansa hyväntuulisesti hymyillen. Aivan ensiksi, pientareellakin hymyilyttää. Liekö reittivalinnan sietämätön keveys. Nainen moittii muita matkanjohtajia uhkakuvien maalailusta. Kuormiakaan ei tarvitse tarkastaa. Lainataan rahaa, tuota vanhaa foinikialaista keksintöä ja ostetaan isommat rattaat kuormille. Matkalla voidaan virittää yhteislaulu, jokin kansainvälinen, ihan vain tunnelmaa kohottamaan. Tämäkin ehdotus saa kovasti kannatusta ja nainen väläyttää kauniin hymynsä pientareelle.

Keskellä pöytää istuva nuori mies avaa karttansa ja alkaa esittelemään omaa vaihtoehtoansa. Jos tunnelma ehti kohota edellisen puhujan jäljiltä, jäi se vain hetken hurmioksi. Analyysi matkasta ja sen pohjalta tehty reittisuunnitelma ei nosta hurraahuutoja, mutta saa kuitenkin pientareella yllättävän laajalti hiljaista hyväksyntää. Kuormaakin täytyy kuulemma keventää että päästäisiin perille asti. Rohkeaa ja vastuullista puhetta nuorelta mieheltä.

Varjot pitenevät ja matkalle pitäisi jo päästä jos mielitään perille ajoissa. Puheenvuoroja käytetään ja kannatusta osoitetaan pientareelta vaihtelevasti. Viimein puheenvuoron saa vanhempi mies, joka toivoisi että matkaa olisi tullut esittelemään hänen poikansa. Mies kun ei jaksaisi seistä katoksen ulkopuolella auringossa vaan toivoisi kovin pääsevänsä pöydän ääreen esittelemään suunnitelmaansa. Toivo on turhaa, pöydässä ei ole tyhjää tuolia. Mutta mitä miehellä on sanottavana?

Reittisuunnitelma on oiva yhdistelmä monen edellä puhuneen esityksistä. Ensinnäkin matkaan tulisi päästä viipymättä ja hyvän matkanjohtajan johdolla. Kuormat tarkastetaan ja kaikki mikä ei ole välttämätöntä jätetään lähtöpaikalle. Loppukuorma sidotaan huolella, ettei mitään putoa matkan varrelle. Matka ei tule olemaan helppo, mutta perille selvitään jos niin yhdessä päätetään. Olennaista on, että ei valita näennäisesti helpointa reittiä. Myös kuorma pitää olla mitoitettu sopivaksi kärryyn, jotta se jaksetaan vetää perille. Matkan varrella tulee sallia muutoksia reittiin, mikäli ne jouduttavat kulkua perille. Luovuudelle pitää siis jättää viimeinen sana, koska yllätykset ovat mahdollisia.

Puheenvuoro saa hyväksyntää monen aiemmin puhuneen kannattajajoukoissa, ei kuitenkaan riittävästi.  Päivä kulkee kohti iltaa ja matkaanlähtö näyttää edelleen viivästyvän. Kohta käydään äänestämään esitetyistä vaihtoehdoista. Pientareellakin tuntuu leviävän ymmärrys, että liikkeelle tulisi jo päästä ennen kuin on myöhäistä.

 

Tommi Valtonen
Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Valitse vaikuttaja valtuustoon – valitse yrittäjä

Vantaan Sanomat, syyskuu 2012

Tämän kirjoituksen ilmestyessä Suomi lienee virallisesti taantumassa. Maan bruttokansantuote on siten laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Viime päivien uutiset satoja ihmisiä koskevien yt -neuvottelujen käynnistämisestä vahvistavat alakuloa.

Maailmanmarkkinoilla toimivat yritykset ovat entistä alttiimpia myös muiden maiden talouksien yskähdyksille. Kansainvälinen riippuvuus on kasvanut ja näyttää vaan kasvavan. Kotimarkkinoilla toimivien, usein pienempien yritysten osalta tilanne on hivenen valoisampi.

Työllistäminen pk-sektorin vastuulla

Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat vastanneet käytännössä uusien työpaikkojen syntymisestä viimeisten vuosien aikana. Julkistetut massairtisanomiset heittävät entisestään työllistämispainetta pienemmille yrityksille ja yrittäjille. Oman yrityksensä omistavat yrittäjät haluavat kantaa vastuutaan ja työllistää. Palkkaamme työvoimaa, kun vain voimme.

Vantaan Yrittäjien jäsenkunnasta 55 % on yksinyrittäjiä. Moni heistä työllistäisi mielellään työntekijän, jopa useamman, jos riski ei olisi liian suuri. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen alentamisessa olisi lainsäätäjällä paljon tehtävää.

Suorastaan liikuttavaa on ollut, että valtiovalta vetoaa muutaman vuoden takaisiin menettelyihin. Silloin halusimme ja pystyimme kantamaan vastuumme työpaikoista. Pk-yrittäjät pitivät työntekijöistä huolta. Palkkaa maksettiin ja yritysten taseita poltettiin, vaikka töitä emme heille voineetkaan aina osoittaa.

Yritysten taseita ei ole saatu kuntoon, joten viime kerran kaltaiseen uusintaan ei laajassa mitassa ole mahdollisuutta. Viisastelematta voi todeta, että onko valtio toiminut kestävästi, kun ei ole kannustanut yrittäjiä varautumaan pahan päivän varalle?

Suomen Yrittäjien kunnallisvaalikiertue huipentuu Vantaalla 10.10.

Jokaisessa maakunnassa vieraillut Suomen Yrittäjien kiertue päättyy Vantaalle. Järjestämme Aschan Coffee & Deli-ravintolassa Tikkuraitilla kaikille avoimen tilaisuuden. Esittelemme omat teesimme tulevalle kunnallisvaalikaudelle ja kuuntelemme poliitikkojen linjauksia siitä, miten he aikovat tehdä Vantaasta paremman paikan elää ja yrittää. Vai aikovatko?

Vantaalaista yrittäjyyttä Y-messuilla 10.10.

Vantaan Yrittäjät järjestävät Y-messut Yrityspalvelukeskus Leijassa 10.10. klo 15 – 19. Messuille on tulossa runsaat 50 näytteilleasettajaa.

Niillä kannattaa käydä ja poimia parhaat tarjoukset mukaasi. Onnella voit voittaa messuilta taulutelevision itsellesi.

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Muutoksia ja mahdollisuuksia

Vantaan Sanomat, kesäkuu 2012

Nokia ilmoitti toissa viikolla merkittävistä vähennyksistä henkilöstössään. Lähemmäs 4000 työntekijää vähennetään Suomesta ensi vuoden aikana. Ilmoitus oli shokki työntekijöille, kaupungeille, joissa toiminnot ajetaan alas ja koko Suomelle. Vastaavan suuruisia vähennystarpeita henkilöstön suhteen ei ole aiemmin Suomessa tuotu julki. Vähennys on yli 40% Nokian Suomessa olevasta henkilöstöstä. Uutinen ravisti meitä hereille keskikesän kynnyksellä valmistautuessamme lomakauteen. Näkymät syksyyn eivät ole kovin auvoisat, kun samalla euromaiden talouskriisi on eskaloitumassa välimeren isoihin maihin Espanjaan ja Italiaan.

Tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel eteenpäin. Tuleen ei voi jäädä makaamaan vaan eteenpäin on pyrittävä. Kansainvälinen talouskriisi ei ole pelkästään omissa käsissämme, vaikka hölmöilemällä ja populisoiden voimme yllättävän paljon sekoittaa pakkaa tässäkin asiassa. Toivonkin vastuullisille päättäjille viisautta ja voimia kriisin ratkaisemiseen yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Se on varma, että tätä kriisiä ei hoideta huutelemalla sutkauksia katsomosta.

Pienistä puroista

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on monesti todennut, että menestyksemme kansallisesti rakentuu tulevaisuudessa pienistä puroista. On todettu, että uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä. Tarvitsemme sadoittain uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka kehittävät tuotteita globaaleille markkinoille, vaikkapa terveydenhuollon, diagnostiikan, Clean techin ja ympäristön suojelun sektorille. Unohtamatta tietenkään peliteollisuuden kasvavia kansainvälisiä markkinoita, joissa eräänä kärkenämme on peliyhtiö Rovion Angry Birds. Osaamisessa on siis mahdollisuutemme ja vahvuutemme ratkaisukeskeisyys haasteiden edessä.

Arvostusta perusyrittäjille

Samaan hengenvetoon on todettava, että näiden loistavien kasvutarinoiden rinnalla ja taustalla tarvitsemme perusyrittäjyyttä. Arvokasta on sekin, että työllistää ensin itsensä ja sitten mahdollisesti muitakin kanssaihmisiä. Perusyrittäjyydessä kasvaminen tapahtuu markkinoiden ja mahdollisuuksien niin salliessa. Työsuhteet ovat tyypillisesti pitkiä ja yritykset siirtyvät sukupolvenvaihdosten myötä jatkajille, jotka monesti löytyvät perheestä. Myös perusyrittäjyydessä olisi kasvun mahdollisuuksia, joita monesti kahlitsee turha byrokratia ja jäykkyydet työelämänkysymyksissä. Näitä kysymyksiä onkin mietittävä ennakkoluulottomasti ja perattava esteitä pk-yritysten työllistämisen tieltä. Ammattiyhdistysliikettä kutsutaan nyt avoimesti mukaan pohtimaan keinoja, kuinka voisimme yhä paremmin työllistää suomalaisia. Varmaa on, että lisäämällä byrokratiaa ja velvoitteita yrittäjille työpaikat eivät tule lisääntymään.

Työllistäminen helpommaksi

Nyt kysytään vastuullisuutta ja ennakkoluulottomuutta myös Hakaniemessä. On aika tunnustaa, että yrittäjä ja työntekijä eivät ole vastapuolia toisillensa. Yrittäjä työllistää jos sanktio väärästä rekrytoinnista ei ole liian raskas ja työvoiman hinta ei ole liian kallis, erityisesti nuorten kohdalla. Yksioikoisesti pitämällä kiinni saavutetuista eduista tehdään karhunpalvelus työttömille. Suomalaisena yrittäjänä ja yrittäjäjärjestöaktiivina tunnen paljon yrittäjiä. He ovat lähes poikkeuksetta isänmaallisia ja vastuullisia ihmisiä, jotka kantavat huolta työttömyydestä ja sen kustannuksista yksilölle ja yhteiskunnalle.

Kun sanotaan, että muutos sisältää mahdollisuuden, voisi se tarkoittaa Nokian irtisanomisten kohdalla sitä, että vapautuu tuhansittain korkeasti koulutettuja osaajia muihin yrityksiin ja osa saattaa ryhtyä yrittäjiksi. Tarvitsemme Suomeen lisää akateemisia yrittäjiä, mutta myös olosuhteet, jotka kannustavat yrittäjyyteen.

 

Hyvää kesää toivottaen

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

On lobbauksen aika

huhtikuu 2012

Päätimme viikko sitten Vantaan Yrittäjien kunnallisvaalitavoitteista valtuustokaudelle 2013 – 2016. Haluamme nostaa esille pienten ja keskisuurten yrittäjien tärkeinä pitämiä kehittämiskohteita tulevan vaalikauden aikana. Kartoitimme tavoitteiston laadintaa varten jäsenistömme näkemyksiä siitä, mikä mättää Vantaalla. Toki myös positiivisia asioita saimme kuulla. Mutta kuten kaikki tiedämme, eiväthän ne myönteiset asiat ole uutisia.

Esittelimme tavoitteet Vantaan kaupunginvaltuuston ryhmäpuheenjohtajille. He olivat kaikki paikalla. Esittelytilaisuutena toimi Vantaan ensimmäinen vaalitentti, jonka järjestimme yhdessä Vantaan Sanomien kanssa. Seuraavassa kerron muutamasta mielestämme keskeisestä asiasta.

Vantaan velkakierre katkaistava

Vantaan kaupungin tulevaisuuden kannalta on ensisijaista saada kaupungin ja konsernin lainamäärät hallintaan. Talouden tasapainotus edellyttää ”verta, hikeä, tuskaa ja kyyneliä”. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta kaupunki voi – niin halutessaan – jatkaa itsenäisenä kaupunkina.

Toiseksi megaluokan asiaksi nostimme nuorison syrjäytymisen ehkäisyn. Vantaalla on saatu hyviä tuloksia muun muassa Petra-hankkeella, mutta työtä on yhä tehtävänä. Nuoret on saatava opiskelemaan tai töihin. Päänsilittelyyn ei ole varaa. Inhimillisen hädän lisäksi on syytä muistaa, että yhden syrjäytyvän nuoren kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu 1,2 miljoonan euron suuruisiksi.

Vantaalaiset töihin

Työttömyyden hoidosta on siirryttävä työllisyyden hoitamiseen, edellytysten luomiseen työllistämiselle ja työllistymiselle. Jotta Vantaalle olisi saatavissa enemmän verotuloja, tarvitaan vantaalaisille lisää työpaikkoja. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia, mutta työvoiman tarve ja sen tarjonta eivät kohtaa.

Vuosina 2001 – 2009 yritysten työpaikkojen määrän lisäyksestä noin 95 prosenttia kertyi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Talouden toimialarakenne muuttui siis rajusti yhden vuosikymmenen aikana.  Sen takia on jatkossa paitsi houkuteltava kaupunkiin suuryrityksiä, niin myös entistä enemmän pk-yrittäjiä.

Vantaan elinkeinopolitiikan tulee olla entistäkin notkeampaa ja ennakoivampaa, jotta tänne saadaan yrittäjiä. He työllistävät ja kaupunki saa tarvitsemiaan lisätuloja.

Järkeä hankintoihin

Hankintalakia sovellettaessa on huomioitava hankinnan kokonaistaloudelliset vaikutukset. Laadun merkitystä hinnan rinnalla on painotettava valintoja tehtäessä. Tarjouskilpailuissa tulee tavaroiden ja palveluiden hankinnat jakaa mahdollisuuksien mukaan pieniin eriin, jotta aiempaa useammat vantaalaiset yrittäjät voivat osallistua kilpailuun. Kaupungin oman palvelutuotannon kustannusten ja laadun tulee olla läpinäkyviä.

Kesän Korkkaus kutsuu

Perinteinen Vantaan Yrittäjien kesäkauden avaava Kesän Korkkaus järjestetään 24.5. Shamrockissa. Ohjelmassa on Agents & Vesa Haajan, Sambic- sambaryhmän ja Yrittäjän Karaoke-kisan ohella oivallisia mahdollisuuksia tutustua yhteistyökumppaneidemme tarjoamiin jäsenetuihin. Hyvä jäsenemme, tule mukaan nauttimaan hyvästä ruuasta, juomasta ja seurasta!

 

Tommi Valtonen
puheenjohtaja Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät
hallituksen jäsen Suomen Yrittäjät

 

Ylösnosto: Hankintalakia sovellettaessa on huomioita hankinnan kokonaistaloudelliset vaikutukset!

Ystävänpäivän treffit

helmikuu 2012

Kutsuimme Ystävänpäivänä Vantaan kaupungin uuden kaupunginjohtaja Kari Nenosen, maankäytön ja ympäristön toimialan uuden apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen, yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamon ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen Vantaan Yrittäjien vieraiksi.

Kimmokkeen kutsulle antoi Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokysely. Sen tuoreessa tuloksessa Vantaan sijoitus laski merkittävästi. Joka toinen vuosi toteutettava kysely on suunnattu Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille, kuntien yrittäjävaltuutetuille ja suurimpien paikkakuntien yrittäjille. Toissavuonna olimme suurten kaupunkien sarjan kärjessä, tänä vuonna sijoituksemme oli viides. Sinällään sijoituksemme ei ole aivan huono, sillä takanamme ovat muun muassa Helsinki, Tampere ja Turku. Jotain kuitenkin on tapahtunut, olihan pudotus 18 pistettä edelliseen pisteytykseen verrattuna.

Vantaalla kuohui vuonna 2011

Vantaan tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa vuoden 2011 poikkeukselliset tapahtumat kaupungissa. Vuoden alussa valtuusto äänesti selvin numeroin, ettei alustavaan selvitykseen kuntaliitoksen hyödyistä ja haitoista ryhdytä. Järjestönä emme ole ottaneet kantaa kuntien yhdistämiskeskusteluun, vaikkakin elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä 80 prosenttia yrittäjistä näkee kuntarakenteen muutoksille tarvetta yleisesti. Keväällä käydyn kaupunginjohtajavaalin jälkeen alkaneet prosessit eivät varmastikaan helpottaneet kuvaa kaupungin yhteisestä tahtotilasta. Se on varmuudella heijastunut jossain määrin myös mittaristokyselyyn.

Edellä kerrotusta ei pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että mitään parannettavaa ei olisi yritysten ja kaupungin keskinäisessä yhteistyössä. Aina voidaan asioita tehdä paremmin, jos ei muuten, niin ainakin tiedottamisen osalta. On nimittäin totta, että Vantaalla on hyvin toimivat yrityspalvelut kaikenkokoisille yrityksille. Esimerkiksi Yrityspalvelukeskus Leija Elannontiellä tarjoaa ”yhden luukun” periaatteella tukea yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, sijoittumiseen ja toimitilakysymyksiin. Myös valtion työnantajapalvelut ja Varian aikuiskoulutuspalvelut löytyvät saman katon alta.

Hyvää elinkeinopolitiikkaa

Juuri yritysten sijoittumisessa Vantaan kaupungin yrityspalvelut ja maankäytön toimiala ovat tehneet hienoa työtä. Kaupunkiin on saatu isoja tuotannollisia yrityksiä. Viime vuonna muun muassa Metsolle valmistui uudet tilat Hakkilaan, jonne venttiilitehdas muutti Helsingistä. Leijassa kokoontuu myös Vantaan kaupungin elinkeinopoliittinen neuvottelukunta sekä Leijan johtoryhmä, joissa molemmissa Vantaan Yrittäjät on yhtenä osapuolena vaikuttamassa yritysten arjen toimintaan kaupungissamme. Yrittäjäjärjestönä pyrimme olemaan mukana resurssiemme puitteissa kaikissa niissä pöydissä, joissa voimme vaikuttaa vantaalaisten yritysten toimintaedellytyksiin.

Olimme siis kokoontuneet yhteisen pöydän ääreen ystävänpäivän aamuna pohtimaan miten voisimme yhdessä toimien vieläkin paremmin vastata yritysten odotuksiin elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Palaverin saaminen kokoon viikon varoitusajalla kokoon kertoo kaupungin johdon asenteesta meitä yrittäjiä kohtaan. Se kertoo myös tietoisuudesta, että uudet työpaikat syntyvät tässä ajassa lähes täysin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen korosti strategian merkitystä pyrittäessä asetettuihin tavoitteisiin tässäkin asiassa. Vahvuuksina nähtiin Vantaan keskeinen sijainti osana pääkaupunkiseutua. Kaupungin halki kulkevat lähes kaikki pääliikenneväylät, Vuosaaren uusi satama on lähellä ja lentokenttä keskellä kaupunkia. Vahvuuksiksi tunnistettiin myös kaikki ne monet toimijat ja toimielimet, niitä tarkemmin tässä yksilöimättä, jotka elinkeinopolitiikkaa Vantaalla tekevät. Vahvuudet ja välineet hyvän elinkeinopolitiikan tekemiseen ovat siis olemassa ja käytössä. Tahdomme kuitenkin haastaa uuden kaupunginjohtajamme etsimään tästä ”koneesta” mahdollisia lisätehoja yhdessä Vantaan Yrittäjien ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Yhteistyöllä tuloksiin

Vantaalla yhteistyö on perinteisesti ollut hyvää ja rakentavaa yrittäjäjärjestön ja kaupungin johtavien virkamiesten sekä poliitikkojen kesken. Aina olemme saaneet audienssin niin halutessamme ja hallituksemme kokouksiin ei ole ollut vaikeaa saada asiantuntijoita kaupungin virkamieskunnasta. Halusimme kuitenkin aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä Nenosen ja Nikulaisen kanssa ja olihan meillä keskustelun pohjaksi Vantaan kannalta kehnosti mennyt elinkeinopoliittinen mittaristokysely viime vuoden osalta. Koimme tapaamisen puolin ja toisin hyväksi ja sovimme, että tapaamme tällä kokoonpanolla jatkossakin, vaikkapa ensi vuonna ystävänpäivänä.

Hyvää elinkeinopolitiikkaa ei tehdä pelkästään ylätasolla. Sen onnistumista arvioidaan arkisissa kohtaamisissa yritysten ja kaupungin virkamiesten kesken. Jos nämä kohtaamiset onnistuvat yhtä rakentavassa hengessä kuin meidän Ystävänpäivän kokouksemme, valtaa Vantaa kahden vuoden kuluttua taas kärkipaikan elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä. Kun yritykset menestyvät, menestyvät myös kunta ja kuntalaiset.

Tommi Valtonen
Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen