Avoin kirje Takuusähkön henkilökunnalle ja asiakkaille

6. helmikuuta 2014

Takuusähkö Oy on vantaalainen sähköurakointiyhtiö. Se on perustettu vuonna 1992. Reilussa 20 vuodessa kahden miehen firmasta on kasvanut arvostettu sähkötöiden tekijä, joka työllistää tänä päivänä 16 ammattilaista. Liikevaihtomme tilivuonna 2013 oli 1,6 miljoonaa euroa.

Olemme olleet Vantaan kaupungin puitesopimuskumppani vuodesta 1998 lähtien. Normaalin tavan mukaisesti olemme osallistuneet kaupungin järjestämiin urakkasopimusten kilpailutuksiin. Vantaan kaupunki on meille merkittävä ja mieluinen asiakas, mutta vain yksi muiden joukossa.

Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan tiedote (5.2.2014):
”Takuusähköä ei ole suosittu kilpailutuksissa. — Vuosien 2009–2013 aikana tilakeskuksen investointikohteissa tehtiin sähkötekniikkaan liittyviä töitä yhteensä 16,2 miljoonan euron arvosta. Näistä Takuusähkön suorittamat työt ovat kokonaisarvoltaan hiukan alle 1,5 miljoonaa euroa eli alle 10 prosenttia.”

Sopimuksissamme Vantaan kaupungin tai muiden asiakkaiden kanssa ei ole ollut epäselvyyksiä. Kaikki sopimukset on tehty avoimesti ja rehdisti. Olemme päässeet tekemään kaupungin urakoita silloin, kun kilpailutuksessa olemme menestyneet.

Olen hyvin hämmentynyt mediajulkisuudesta, johon Takuusähkö on viime päivinä joutunut. Olen huolestunut työntekijöittemme puolesta siitä ahdistuksesta, jota he kokevat.

Ihmettelen viime päivien uutisoinnin sävyä. Julkisuudessa Takuusähkö on liitetty Vantaan kunnallispoliittiseen peliin. Uutisoinnin perusteella on syntynyt käsitys moraalittomasta, jopa laittomasta toiminnasta. Julkisuus on herättänyt ahdistusta työntekijöissämme ja huolta asiakkaissamme.

Vakuutan, että Takuusähkö Oy on jatkossakin luotettava sähköurakoinnin, -asennusten ja -kunnossapidon ammattilainen.

Tommi Valtonen
toimitusjohtaja
Takuusähkö Oy

Sähkömies on rakennuksien kingi!

Hannu Lokka

Tuo kärkevä otsikko oli aikoinaan rakennustyömailla ihan totista totta ja kaikkien hyväksymä tosiasia. Olen joskus muistellut ammattikoulun jälkeistä ensimmäistä ”oppi-isääni” ja hänen kertomustaan menneiltä ajoilta; silloin kun maaseutua sähköistettiin talo talolta. Sähkömiestä odoteltiin saapuvaksi kuin kuninkaallista vierasta, ja parasta laitettiin pöytään. Sähkömiehelle tarjottiin heti ruokaa ja juomaa – vähintään työt aloitettiin kahvihetkellä, jonka aikana käytiin läpi sähköistyksen tarpeet ja eteneminen. Eräällä suurella sähkömiespersoonalla oli tapana kysyä isännältä: ”No mihinkäs niitä sähköjä laitetaan?” ”En minä tiedä, sinähän se mestari olet”, isäntä vastasi. ”Niin ja muistakin vastaisuudessa se!”, oli sähkömies sanonut ja kuitannut sillä kaikki puuttumiset sähköistyksen etenemiseen. Nykyään tuollainen ei tietenkään olisi soveliasta.

Mutta mitä alan kunnioitukselle – ei niinkään henkilöpalvonnalle - on vuosien ja vuosikymmenten vieriessä tapahtunut? Hyvä kysymys. Jotenkin olemme ajautuneet tilanteeseen, joka voi näyttäytyä pahimmillaan esimerkiksi näin: Yksityinen kotitalon rakentaja ostaa kalliin keittiön, mitä hienoimmat kodinkoneet ja muut sähköllä toimivat laitteistot. Silti hän tuskailee sähköistyksen asennusten hintaa ja usein jopa unohtaa budjetoida tämän kotinsa, anteeksi vaan, tärkeimmän talotekniikan osuuden. Sähkö saa kodin ja laitteet elämään ja toimimaan! Jokainen meistä on ollut kotonaan sähkökatkon aikana, ja jokainen meistä tietää, että mitä pidempi katko on, sitä mahdottomammaksi nykykodissa asuminen ja eläminen etenkin talvipakkasilla muuttuu. Esimerkiksi valaistukseen on aikojen saatossa käytetty puuta (päre), öljyä, kaasua jne., kunnes sähkölamppu keksittiin! Jos tiedätte jonkin energiamuodon olevan parempi lämmittämään, ohjaamaan muita lämmityslaitteita, käyttämään kaikkia toimilaitteita, kodinkoneita, viestintälaitteita, valaisemaan, valvomaan, hälyttämään ja huolehtimaan ”älykkäästi” apuna käyttäjälleen lähes kaikista talotekniikan toiminnoista. Kertokaa, niin vaihdan alaa!

Jostakin syystä sähköstä ja sen käyttämisestä esimerkiksi pientalon lämmittämisessä on tehty yleisessä keskusteluissa tuomittavaa. Voi pyhä jysäys ja keisarin uudet vaatteet!  Pitääkö ottaa askelia taaksepäin kehityksessä? Onko siistimpää edullisempaa, säädettävämpää ja saasteettomampaa lämmitystapaa pientaloille kuin sähkölämmitys? Nyt olisi syytä ottaa lusikka käteen, herätä nykypäivään ja unohtaa tulella lämmittäminen – brikettien, kaasujen, mökäöljyjen, ja mitä niitä onkaan, polttaminen – se on kiviaikaa! Minkä lisäksi ne vaativat monimutkaisten polttolaitteistojen, putkistojen, säiliöiden ja huoltoa kaipaavien järjestelmien rakentamista. Eivätkä ne yksinään toimi; sähköä ja liittymä valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan joka tapauksessa. Se miten sähkö tuotetaan edullisimmin ja saasteettomimmin  on järkeenkäyvä keskustelun aihe, ei sähkön käytön kategorinen tuomitseminen.

Osallistuin tänä keväänä ”Vauhdilla kohti visiota” -seminaariin tiedekeskus Heurekassa. Seminaari oli osa energiatehokkuusseminaarisarjaa ja puhujina elinkeinoelämän kokeneita asiantuntijoita. Seminaarin teemat olivat aivan linjassa nykypäivän energiankäyttöön liittyvien korkeiden ekologisten tavoitteiden kanssa: ”Jokainen on tietoinen energian kulutuksestaan ja vaikuttaa siihen”, ”Rakennukset ovat energiatehokkaita ja tuottavat itse käyttämänsä energian”, ”Sähköverkoissa on älyä”, ”Sähköä käytetään laajasti liikenteen energiana” ja ” Eläminen on entistä turvallisempaa ja mukavampaa”. Noiden teemojen olennainen ja keskeinen aihe on sähkö ja sen käyttömahdollisuuksien kehittäminen nykypäivänä ja varsinkin tulevaisuudessa.

Lopuksi lainaan vielä erään Heurekan seminaarin puhujan sanomaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja, valtiotieteiden maisteri Jyri Häkämies nimittäin totesi sähköalalla työskenteleville kuulijoilleen: ”Olette oikealla alalla!”

Tämä ”plugi” on vain yksisuuntainen yhden henkilön viestifoorumi, ei keskustelupalsta…eli plugi irti taas hetkeksi.

Terveisin Hannu

Riihen jälkipuintia

Vantaan Sanomat, huhtikuu 2013

Tasavaltamme hallituksen kehysriihi puitiin 21. maaliskuuta.  Riiheen kohdistui ennalta valtavat odotukset, jotka osin täyttyivät, osin eivät. Käsillä oli monia merkittäviä kokonaisuuksia kuten asuntopolitiikkaa, kuntataloutta ja siihen liittyen valtionosuuksien lisäleikkauksia, mutta myös maahanmuuttajien kotouttaminen ja osaamiseen liittyvät kysymykset olivat osa riihen puintia.  Edellä mainituista kokonaisuuksista ja monista muista merkittävistä aihepiireistä huolimatta nousi kuitenkin uutisoinnin keskiöön yhteisö- ja osinkoverotus.

Hallituksen perimmäinen tarkoitus oli laatia mittava veroremontti, joka säilyttäisi nykyiset työpaikat ja loisi uutta työllisyyttä Suomeen. Pyrkimys oli oikea, kun tiedetään että työttömyys on taas kasvussa ja työpaikkoja valuu teollisuudesta edelleen markkinoiden ja halvempien kustannusten perässä lähinnä Aasiaan. Tämän globaalin kehityksen rinnalla on myös toinen huolestuttava kehityskulku, suomalaisten PK-yritysten siirtyessä Viroon edullisemman verokohtelun vuoksi. Virossahan yritystä ei veroteta voitosta jos voitto jätetään yritykseen kasvattamaan yritystä. Kasvaessaan yritys tekee investointeja ja palkkaa lisää työntekijöitä. Juuri tätä tarvitsemme nyt suomeen; kasvuyrityksiä, investointeja ja sitä myöten lisää työpaikkoja. Vanha valtiomies Kalevi Sorsa on todennut viisaasti; kakku pitää leipoa ennen kuin voi leikata. Toisin sanoen hyvinvointi pitää luoda ensin ja sitten voidaan vasta jakaa.

Yrittäjyys kantaa Suomea

Kuten tiedetään, työpaikat ovat reilun kymmenen vuoden aikana syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Sen lisäksi ne ovat työpaikkoja jotka säilyvät paremmin kuin työpaikat isoissa yrityksissä. Finanssikriisin puhjettua syksyllä 2008 talous sukelsi hyvin nopeasti ja työttömyys lähti jyrkkään kasvuun. Tuona syksynä pääministeri Vanhanen ja Valtiovarainministeri Katainen vetosivat suomalaisiin Yrittäjiin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. Eri puolella maata syntyi yrittäjien keskuudessa ”ketään ei irtisanota” kampanjoita. Suomalaiset yrittäjät kantoivat yhteiskuntavastuuta ja pitivät työntekijöistään kiinni kriisin aikana. Tämä on asia joka pitää muistaa nyt kun julkisuudessa vaaditaan lisää työpaikkoja edullisen veroratkaisun perusteella. Toki tämän veroratkaisun jälkeen on lupa odottaa, ei vaatia, uusia työpaikkoja yrityksiin. Työpaikkojen syntymiseen tarvitaan kannustavan verotuksen lisäksi kysyntää ja kasvua kansantalouteen. Kotitalousvähennyksen nostaminen 2000 eurosta 2400 euroon oli kysyntää lisäävä viisas päätös, joka toimii myös harmaan talouden vastaisessa taistelussa.

Kannusteita yritystoimintaan

Verotusratkaisu oli siis kohtuullisen hyvä Pk-yrityksille. Kohtuullisen hyvä siksi, että tässä ratkaisussa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotus muodostuu osakeyhtiöiden verotusta ankarammaksi. Tätä valuvikaa pyrimme korjaamaan Suomen Yrittäjien aktiivisella edunvalvontatyöllä suhteessa päättäjiin. Paljon on ollut puhetta yrittäjien osingoista. Kehysriihen ensimmäinen versio synnytti kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun ja tunnettujen käänteiden jälkeen hallitus korjasi esitystään. Kun kuitenkin elämme haasteellisia aikoja ja jokaisen täytyisi ymmärtää katsoa yhteistä etua, oli uusi ratkaisu mielestäni yhteiskunnan koheesion kannalta parempi. Toinen asia on se, että sallitaanko vastuullisen asiansa hoitavan yrittäjän menestyä. Onko yrittäjällä joka sijoittaa varansa ja elämäntyönsä yritykseensä lupa jopa rikastua? On nimittäin turha kuvitella että kukaan alkaa yrittäjäksi ja ottaa vastuun kanssaihmisten työllistämisestä vailla mahdollisuutta vaurastua. Tämänkaltaiset ihmiset laittavat monesti koko elämänsä peliin. Se on paljon, joskus liiankin, mutta ilman heitä Suomessa olisi jäänyt monta menestystarinaa syntymättä. On hieman nurinkurista, että on hyväksyttävää rikastua ajamalla kilpaa autolla tai pelaamalla jääkiekkoa, sen sijaan Suomeen veronsa maksavaa menestyvää yrittäjää monesti, aivan turhaan, kadehditaan.

Lämmintä kevättä toivottaen,

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Miksi kuulun Yrittäjäjärjestöön?

Vantaan Sanomat, helmikuu 2013

Suomen Yrittäjät on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1996 lähtien, jolloin yrittäjät keskittivät voimansa yhteen järjestöön. Samalla edeltävät järjestöt, vuodesta 1898 toiminut Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja vuodesta 1933 toiminut Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL lakkautettiin.

Olimme olleet yhtiökumppanini kanssa neljä vuotta yrittäjinä kun juuri syntyneestä uudesta elinkeinoelämän järjestöstä otettiin yhteyttä liittymiskampanjan merkeissä vuonna 1996. Jostain syystä muistan edelleen, että tuntui hyvältä liittyä Suomen Yrittäjiin. Liittymiskampanjaedut olivat hyviä ja paljon hyödyllistä koulutusta sekä neuvontaa oli tarjolla monenlaisiin arjen toiminnassa ilmeneviin kysymyksiin yrittämisen ympärillä. Nuo neljä vuotta olivat jo ehtineet kypsyttää mieleen ajatuksen, että on hyvä kuulua järjestöön, joka on yrittäjiä varten ja jonka päätehtävä on valvoa suomalaisen yrittäjän etua yhteiskunnassa.

Yrittäjät on elinkeinoelämän mahtijärjestö

Suomen Yrittäjät tai nykyisin Yrittäjät on kasvanut tuosta yhdistymisen ajasta tähän päivään mennessä todelliseksi elinkeinoelämän mahtijärjestöksi. Järjestöön kuuluu tänä päivänä yli 116 000 jäsenyrittäjää 421 paikallisyhdistyksessä, jotka jakautuvat 21 aluejärjestöön. Vantaan Yrittäjät on yksi Suomen suurimmista paikallisyhdistyksistä 2175 jäsenellään.  Lisäksi Yrittäjäjärjestöön kuuluu 52 toimialajärjestöä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Suomen 88 000 työnantajayrityksestä 52 000 kuuluu Yrittäjiin.

Koko ei sinällään ole itseisarvo, mutta se antaa painoarvoa edunvalvonnassa. Kun lähemmäs 50%  yrityksistä kuuluu järjestöön, voidaan katsoa, että Yrittäjät puhuu suomalaisen yrittäjän mandaatilla. Tämä tunnetaan ja tunnustetaan, mistä johtuen järjestön asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi työelämän kysymyksiin liittyvässä lainvalmistelussa. Järjestön haasteena on viestittää kenttään päin sitä vahvaa tekemistä joka koituu kaikkien yrittäjien hyödyksi.

Edunvalvonnassa saavutetaan voittoja

Edunvalvonta on pitkäjänteistä toimintaa lukemattomissa työryhmissä ja mukana olemista mitä erilaisimmissa toimintaohjelmissa. Voidaan sanoa että paljolti se on myös torjuntataistelua erilaisia yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja kannusteitä heikentäviä hankkeita vastaan. Yksi monista torjuntavoitoistamme liittyy yritysten YLE-veroon. Suomen Yrittäjien ehdotuksen ja taustalaskelmien mukaan yritysten YLE-vero sidottiin yrityksen tulokseen, ei liikevaihtoon. Tulosrajojen nostolla vero kohdistuu suurempiin yrityksiin ja jopa 90% jäsenkunnastamme jäi veron ulkopuolelle. Yksinyrittäjä, joita Suomen Yrittäjien jäsenistä on 55%, sai tämän torjuntavoiton ansiosta jäsenmaksuun sijoittamansa rahat takaisin moninkertaisesti.

Yrittäjyys kantaa Suomea

Hallituksen puolivälitarkastelu on 28.2. ja kehysriihi 21.3. Toivon ja haluan uskoa, että tuleviin päätöksiin ei tule lukeutumaan työllistävää yrittäjyyttä heikentäviä esityksiä. Työpaikat ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana tilastokeskuksen mukaan juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä kehitys voi jatkua, mikäli yrittäjyyden kannusteista osataan pitää huolta. Nyt tarvitaan rohkeutta ja viisautta päätöksenteossa.

 

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen

Ora et labora, rukoile ja työtä tee

Vantaan Sanomat, joulukuu 2012

Tuo Martti Lutherin elämänohje 500 vuoden takaa sopii hyvin myös meidän aikaamme. Olemme melkoisen haasteen edessä, kun työelämästä poistuu jo toista vuotta peräkkäin eläkkeelle enemmän työntekijöitä, kuin sinne tulee uusia. Hyvinvointiyhteiskunnan taloudelliset resurssit eivät tule riittämään ellemme pysty lisäämään työssä tekemisen määrää sekä tuottavuutta. Vuoden käydessä kohti loppuaan tämän kaltaisen viestin kirjoittajaa ei voi pitää ilosanoman eli evankeliumin tuojana, vaikka joulu ovella onkin. Pitää kuitenkin uskaltaa sanoa se mikä totta on.

Kun meitä työntekijöitä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin on vuosi vuodelta vähemmän eli huoltosuhde heikkenee, on työelämässä olevien tehtävä enemmän töitä ja tuottavammin. Tämä tarkoittaa pidempiä työuria, nopeammin työelämään valmistumista sekä absoluuttisesti enemmän työtunteja työntekijää kohti. Tuottavuuden kasvua saadaan kehittämällä työprosesseja, hyödyntämällä tietotekniikkaa, mutta myös kehittämällä työelämää ja panostamalla työskentelyolosuhteisiin.

Työllistämistä tulee helpottaa

Tilastokeskuksen mukaan pk-yrityksissä, siis alle 250 henkilöä työllistävissä, syntyi vuosina 2001-2010 uusia työpaikkoja 77 426. Vastaavasti suuryrityksissä, eli 250 henkilöä ja sitä enemmän työllistävissä, työpaikat vähenivät 274. Tähän tilastokeskuksen lähdetietoon perustuen voidaan todeta, että työpaikat syntyvät lähes täysin tässä ajassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä ei ole enää uusi tieto, mutta vasta nyt ymmärretään yrittäjyyden merkitys ja arvostus alkaa asettua sille kuuluvalle paikalle. Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta, että yrittäjiltä ei kysytä kuinka voisimme työllistää vielä enemmän. Vai onko niin, että ei uskalleta kysyä?

Kenenkä etua palvelee se, että työllistämisestä tehdään yrittäjälle vuosi vuodelta vaikeampaa ja byrokraattisempaa. Tai toisaalta se, että työpaikalla yrittäjä ja työntekijä eivät voi sopia keskenään työn tekemisen ehdoista. Työläisperheen poikana en ole koskaan väheksynyt työntekijän oikeuksia. Tänä vuonna 20 vuotta toimineena työnantajayrittäjänä toivon, että meihin suomalaisiin yrittäjiin luotettaisiin, myös ammattiyhdistysliikkeessä. Tällä tarkoitan konkreettisesti sitä, että meitä yrittäjiä pidettäisiin jo vihdoinkin täysi-ikäisinä sopimaan vastuullisesti henkilökuntamme kanssa asioista jotka koskevat meitä. Tiedän mistä kirjoitan.

Ei tyrmätä hyviä ehdotuksia suoralta kädeltä

Täytyy rehellisesti todeta, että välillä harmittaa se nopeus, jolla ammattiyhdistysliike ampuu alas työnantajan ehdotuksia työelämän kehittämiseksi tai työllisyyden helpottamiseksi. Tuntuu siltä, että meihin suomalaisiin yrittäjiin, jotka kuitenkin huolehdimme työllistämisestä vaikeinakin aikoina, ei luoteta. Ajatellaanko niin, että meillä on aina ”ketunhäntä kainalossa” ja ettemme oikeasti välitä työntekijöistämme?

Nopeus hyvienkin ehdotuksien torppaamisessa kertoo siitä, että niihin ei oikeasti perehdytä vaan lähtökohtaisesti torjutaan. Kun olemme taantumassa ja työttömyys on taas nousussa, voi perustellusti kysyä, onko meillä oikeasti varaa tähän? Väitän, että pk-sektorilla on patoutunutta tarvetta työllistää, toki eri alat huomioiden. Työllistämisen vaikeuttamiseksi on kuitenkin nostettu siinä määrin ”hyvää tarkoittavia” esteitä, että pato kestää ja työttömyys kasvaa.

Pk-yritys – hyvä työnantaja 2012

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain työolobarometrin avulla suomalaisen työelämän laadun kehittymistä ja palkansaajien käsityksiä oman työelämänsä laadusta.  Barometristä käy täysin selvästi ilmi, että alle 10 hengen mikroyrityksissä työntekijät ovat kaikkein tyytyväisimpiä työaikoihinsa, palkkoihinsa ja esimiehiinsä. Kyseessä ovat työntekijät juuri niissä yrityksissä joissa työehdoista sovitaan kaikkein eniten yksilöllisesti. Tähän on hyvä päättää puheenjohtajan vuoden viimeinen kirjoitus ja toivottaa:

Rauhaisaa Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2013.

 

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Kaikki tiet vievät Roomaan

Firma-lehti, lokakuu 2012

Näin todetaan, kun uskotaan tavoitteeseen päästävän eri reittejä. Tällä hetkellä on ideologinen keskustelu käynnissä, mikä on oikea reitti tulevaisuuteen hyvinvointiyhteiskunnassamme. Epäilemättä kaikki keskusteluun osallistuvat tahot ovat samaa mieltä, että hyvinvointiyhteiskunta on arvokas ja säilyttämisen arvoinen asia.

Siihen konsensus sitten loppuukin. Kova riitely reittivalinnasta tulevaisuuteen on käynnissä ja millä varustuksella tuohon matkaan tulisi käydä. Pientareella istuvat johdettavat joukot eli kansalaiset ja ihmettelevät matkanjohtajien kovinkin erilaisia ehdotuksia reitiksi. Suukopu on kova ja joukkoja kosiskellaan osin hyvinkin epäilyttävin argumentein. Kaikki ymmärtävät että perille tulisi päästä, mutta kenenkä rattaissa, ja millä varustuksella matkasta selvitään.

Keskustelua käydään risteysalueelle pystytetyssä katoksessa, kuumuudelta suojassa ja retkipöydän äärellä kartat levällään. Keskustelun avaa vahvaääninen iso mies, jolla tuntuu olevan hyvin selvä kuva reitistä. Reittiehdotus on yllättävän helppo ja tarpeettomia skenaarioita ei tarvitse pohtia. Perille päästään aivan omin avuin, eikä kuormia tarvitse liiemmin keventää. Tasaista on maasto matkalla. Pientareella ehdotus saa vahvaa kannatusta, vaikka on niitäkin jotka epäilevät miehen puheita.

Tässä kohtaa puheenvuoron ottaa päättäväinen nainen, joka esittelee matkasuunnitelmaansa hyväntuulisesti hymyillen. Aivan ensiksi, pientareellakin hymyilyttää. Liekö reittivalinnan sietämätön keveys. Nainen moittii muita matkanjohtajia uhkakuvien maalailusta. Kuormiakaan ei tarvitse tarkastaa. Lainataan rahaa, tuota vanhaa foinikialaista keksintöä ja ostetaan isommat rattaat kuormille. Matkalla voidaan virittää yhteislaulu, jokin kansainvälinen, ihan vain tunnelmaa kohottamaan. Tämäkin ehdotus saa kovasti kannatusta ja nainen väläyttää kauniin hymynsä pientareelle.

Keskellä pöytää istuva nuori mies avaa karttansa ja alkaa esittelemään omaa vaihtoehtoansa. Jos tunnelma ehti kohota edellisen puhujan jäljiltä, jäi se vain hetken hurmioksi. Analyysi matkasta ja sen pohjalta tehty reittisuunnitelma ei nosta hurraahuutoja, mutta saa kuitenkin pientareella yllättävän laajalti hiljaista hyväksyntää. Kuormaakin täytyy kuulemma keventää että päästäisiin perille asti. Rohkeaa ja vastuullista puhetta nuorelta mieheltä.

Varjot pitenevät ja matkalle pitäisi jo päästä jos mielitään perille ajoissa. Puheenvuoroja käytetään ja kannatusta osoitetaan pientareelta vaihtelevasti. Viimein puheenvuoron saa vanhempi mies, joka toivoisi että matkaa olisi tullut esittelemään hänen poikansa. Mies kun ei jaksaisi seistä katoksen ulkopuolella auringossa vaan toivoisi kovin pääsevänsä pöydän ääreen esittelemään suunnitelmaansa. Toivo on turhaa, pöydässä ei ole tyhjää tuolia. Mutta mitä miehellä on sanottavana?

Reittisuunnitelma on oiva yhdistelmä monen edellä puhuneen esityksistä. Ensinnäkin matkaan tulisi päästä viipymättä ja hyvän matkanjohtajan johdolla. Kuormat tarkastetaan ja kaikki mikä ei ole välttämätöntä jätetään lähtöpaikalle. Loppukuorma sidotaan huolella, ettei mitään putoa matkan varrelle. Matka ei tule olemaan helppo, mutta perille selvitään jos niin yhdessä päätetään. Olennaista on, että ei valita näennäisesti helpointa reittiä. Myös kuorma pitää olla mitoitettu sopivaksi kärryyn, jotta se jaksetaan vetää perille. Matkan varrella tulee sallia muutoksia reittiin, mikäli ne jouduttavat kulkua perille. Luovuudelle pitää siis jättää viimeinen sana, koska yllätykset ovat mahdollisia.

Puheenvuoro saa hyväksyntää monen aiemmin puhuneen kannattajajoukoissa, ei kuitenkaan riittävästi.  Päivä kulkee kohti iltaa ja matkaanlähtö näyttää edelleen viivästyvän. Kohta käydään äänestämään esitetyistä vaihtoehdoista. Pientareellakin tuntuu leviävän ymmärrys, että liikkeelle tulisi jo päästä ennen kuin on myöhäistä.

 

Tommi Valtonen
Vantaan Yrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Muutoksia ja mahdollisuuksia

Vantaan Sanomat, kesäkuu 2012

Nokia ilmoitti toissa viikolla merkittävistä vähennyksistä henkilöstössään. Lähemmäs 4000 työntekijää vähennetään Suomesta ensi vuoden aikana. Ilmoitus oli shokki työntekijöille, kaupungeille, joissa toiminnot ajetaan alas ja koko Suomelle. Vastaavan suuruisia vähennystarpeita henkilöstön suhteen ei ole aiemmin Suomessa tuotu julki. Vähennys on yli 40% Nokian Suomessa olevasta henkilöstöstä. Uutinen ravisti meitä hereille keskikesän kynnyksellä valmistautuessamme lomakauteen. Näkymät syksyyn eivät ole kovin auvoisat, kun samalla euromaiden talouskriisi on eskaloitumassa välimeren isoihin maihin Espanjaan ja Italiaan.

Tosiasioiden tunnustaminen on ensimmäinen askel eteenpäin. Tuleen ei voi jäädä makaamaan vaan eteenpäin on pyrittävä. Kansainvälinen talouskriisi ei ole pelkästään omissa käsissämme, vaikka hölmöilemällä ja populisoiden voimme yllättävän paljon sekoittaa pakkaa tässäkin asiassa. Toivonkin vastuullisille päättäjille viisautta ja voimia kriisin ratkaisemiseen yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Se on varma, että tätä kriisiä ei hoideta huutelemalla sutkauksia katsomosta.

Pienistä puroista

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on monesti todennut, että menestyksemme kansallisesti rakentuu tulevaisuudessa pienistä puroista. On todettu, että uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä. Tarvitsemme sadoittain uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka kehittävät tuotteita globaaleille markkinoille, vaikkapa terveydenhuollon, diagnostiikan, Clean techin ja ympäristön suojelun sektorille. Unohtamatta tietenkään peliteollisuuden kasvavia kansainvälisiä markkinoita, joissa eräänä kärkenämme on peliyhtiö Rovion Angry Birds. Osaamisessa on siis mahdollisuutemme ja vahvuutemme ratkaisukeskeisyys haasteiden edessä.

Arvostusta perusyrittäjille

Samaan hengenvetoon on todettava, että näiden loistavien kasvutarinoiden rinnalla ja taustalla tarvitsemme perusyrittäjyyttä. Arvokasta on sekin, että työllistää ensin itsensä ja sitten mahdollisesti muitakin kanssaihmisiä. Perusyrittäjyydessä kasvaminen tapahtuu markkinoiden ja mahdollisuuksien niin salliessa. Työsuhteet ovat tyypillisesti pitkiä ja yritykset siirtyvät sukupolvenvaihdosten myötä jatkajille, jotka monesti löytyvät perheestä. Myös perusyrittäjyydessä olisi kasvun mahdollisuuksia, joita monesti kahlitsee turha byrokratia ja jäykkyydet työelämänkysymyksissä. Näitä kysymyksiä onkin mietittävä ennakkoluulottomasti ja perattava esteitä pk-yritysten työllistämisen tieltä. Ammattiyhdistysliikettä kutsutaan nyt avoimesti mukaan pohtimaan keinoja, kuinka voisimme yhä paremmin työllistää suomalaisia. Varmaa on, että lisäämällä byrokratiaa ja velvoitteita yrittäjille työpaikat eivät tule lisääntymään.

Työllistäminen helpommaksi

Nyt kysytään vastuullisuutta ja ennakkoluulottomuutta myös Hakaniemessä. On aika tunnustaa, että yrittäjä ja työntekijä eivät ole vastapuolia toisillensa. Yrittäjä työllistää jos sanktio väärästä rekrytoinnista ei ole liian raskas ja työvoiman hinta ei ole liian kallis, erityisesti nuorten kohdalla. Yksioikoisesti pitämällä kiinni saavutetuista eduista tehdään karhunpalvelus työttömille. Suomalaisena yrittäjänä ja yrittäjäjärjestöaktiivina tunnen paljon yrittäjiä. He ovat lähes poikkeuksetta isänmaallisia ja vastuullisia ihmisiä, jotka kantavat huolta työttömyydestä ja sen kustannuksista yksilölle ja yhteiskunnalle.

Kun sanotaan, että muutos sisältää mahdollisuuden, voisi se tarkoittaa Nokian irtisanomisten kohdalla sitä, että vapautuu tuhansittain korkeasti koulutettuja osaajia muihin yrityksiin ja osa saattaa ryhtyä yrittäjiksi. Tarvitsemme Suomeen lisää akateemisia yrittäjiä, mutta myös olosuhteet, jotka kannustavat yrittäjyyteen.

 

Hyvää kesää toivottaen

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

Sumun keskellä

Vantaan Sanomat, elokuu 2011

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mielestä elämme sumun keskellä maailman taloudessa ja yritämme navigoida selvemmille vesille. Oli mieli- tai kielikuva mikä hyvänsä, totta on, että talouden kuva on sekava ja yhä sekavammaksi tuntuu menevän. Yritystä tilanteen tasapainoon saattamiseksi on eri puolilla maailmaa, mutta mitkään poliitikkojen ratkaisumallit eivät tunnu rauhoittavan markkinoita. Nykyään edes markkinavoimat eivät näytä luottavan poliitikkoihin. Tätä maailmanlaajuista velkasoppaa on hämmentämässä monta kokkia ja vanha sanontahan väittää sopan muuttuvan sitä sekavammaksi mitä useampi kokki.

Jotain tarttis tehrä

Maailman talouden isossa kuvassa on paljon asioita joille emme voi mitään. Tämä ei tarkoita, että mitään ei olisi tehtävissä. Olennaista on tunnistaa ne taloutta tervehdyttävät tekijät, jotka ovat meidän omassa kansallisessa päätäntävallassa. Näiden asioiden suhteen tulisi löytää vahva yhteinen näkemys, jonka mukaan toimittaisiin. Työn tekeminen ja teettäminen on varmaan yksi keskeisiä asioita, joihin meidän tulisi keskittää voimavaroja. Työurien pidentämisestä ja maltillisista palkkaratkaisuista ollaan yhtä mieltä, jotta ne eivät nostaisi työllistämisen kustannuksia ja näin heikentäisi kansainvälistä kilpailukykyämme. Paikallista sopimista tulisi edistää, varsinkin pk-sektorilla. Malleja tähän on olemassa, kuten Suomen Yrittäjien joustoturva-TES. Hyvä tahto ja ymmärrys asian suhteen on toistaiseksi ollut hakusessa.

Rehellistä on myös tunnustaa, ettemme voi välttyä yhteisin varoin kustannetun palveluverkon leikkauksilta. Edessä olevat välttämättömät leikkaukset tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, kuitenkin heikoimmista huolta pitäen. Tehostamista on aina löydettävissä yhteisessä tekemisessä. Monelta osin myös päällekkäisen byrokratian purkaminen selkeyttäisi niin yksityisen ihmisen kuin yritystenkin arjen elämää.

Opetellaan ostamaan palveluita

”Vientinäkymien heiketessä korostuu kotimaisen kysynnän merkitys kasvun ja työllisyyden ylläpitäjänä.” Näin viisaasti on valtiovarainministerimme todennut eräässä kirjoituksessaan. Totta onkin, että 95 % uusista työpaikoista 2000-luvulla on syntynyt juuri pk-yrityksiin. Siis yrityksiin, jotka työllistävät alle 250 henkilöä. Onneksi kaikki pk-yritykset eivät toimi pelkästään kotimarkkinoilla, vaan vievät suomalaista huippuosaamista ympäri maailmaa. Kuitenkin suurin osa pienistä yrityksistä toimii ja työllistää kotimaisen kysynnän varassa.

Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että uudesta hallitusohjelmasta löytyy kysyntää heikentäviä esityksiä. Vai mihin perustuu esimerkiksi kotitalousvähennyksen laskeminen 3000 eurosta 2000 euroon? Suomen Yrittäjien mielestä järjestelmää tulisi pikemminkin kehittää ja laajentaa kuin supistaa. Myös nykyinen 60 % vähennys omavastuun jälkeen esitetään supistettavaksi 45 %.

Kotitalousvähennys on vienyt harmaalta taloudelta markkinoita ja opettanut ostamaan työtä laillisilta yrityksiltä, jolloin työstä saa kuitin ja takuun kaupan päälle. Palveluiden ostaminen auttaa vanhenevaa väestöä selviytymään kodissaan pidempään niin halutessaan. Tämä jos mikä on kansantaloudellisestikin järkevää. Kotiin ostettavat palvelut tarjoavat työtä tulevaisuudessa yhä useammalle. Tälle kehitykselle ei pidä painaa jarrua.

 

Tommi Valtonen
Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen

 

Nuoret ja yrittäjyys

Yrittäjä-Info, kesäkuu 2011

Olen tämän kevään aikana käynyt puhumassa Tikkurilan lukiossa sekä Laurean Tikkurilan toimipisteessä yrittäjyydestä nuorille useampia kertoja. Viestini nuorille on että yrittäjyys on hyvä uravaihtoehto kun opiskelut on saatu päätökseen ja työkokemusta takana jokunen vuosi.  Näinhän se pääosin normaalisti meneekin, ensin hankitaan ammattitaitoa toisen palveluksessa ja sitten ryhdytään yrittäjiksi. Ongelma vain on se, että liian harvat uskaltavat hypätä turvalliseksi koetun elämänpiirin ulkopuolelle ja ottaa vastuu omasta toimeentulosta.

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria, sen kokee kun puhuu täysille luokille. Tunnin lopulla syntyy aina aitoa ja pohtivaa keskustelua. Näissä pohdinnoissa nousee esille myös epävarmuustekijät. Kuinka päästä alkuun ja mitäs sitten jos ei onnistu, menettääkö omaisuutensa? Oman roolini olen kokenut rohkaisijaksi; kun aloitat alimmalta portaalta porras kerrallaan edeten, et voi pudota korkealta. Tässäkin asiassa kokemus tuo varmuutta ja työ tekijäänsä opettaa.

Yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt pitävät esillä yhteiskunnassa yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja epäkohtia. Monesti on myös niin, että meidän tehtäväksemme jää yrittäjyyden kipinän sytyttäminen nuorten mieliin. Kannustan meitä yrittäjiä puhumaan nuorille yrittäjyydestä aidosti, tunnistaen ja tunnustaen niin hyvät kuin huonotkin puolet asiassa. Monet turhatkin epäluulot hälvenevät kun vanhempi ja kokeneempi yrittäjä kertoo yrittämisestä oman tarinansa kautta.

Toki on asioita jotka tulee korjata lainsäätäjän toimesta, jotta edellytykset yrittäjyydelle paranevat ja hyppy ”tuntemattomaan” ei olisi niin suuri. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen tulisi olla jokaisen puolueen agendalla, koska hyvinvointi syntyy työn kautta ja työtä tarjoavat yrittäjät. Tässä lobbaamistyössä Suomen Yrittäjät toimii aktiivisesti niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnan tasollakin.

Tänä vuonna myös omassa paikallisyhdistyksessämme nuorten yrittäjien toiminta on aktivoitunut ja sitä on koordinoimassa jäsenkentästämme muutamia aktiivisia nuoria jäsenyrittäjiä. Keväällä Backaksen kartanossa oli ensimmäinen oma tilaisuus nuorille yrittäjille joka kokosi kolmisenkymmentä nuorta yrittäjää paikalla. Yhteistyötä on syntymässä myös nuorten yrittäjien ja Tikkurilan Laurean esihautomo kipinän välillä. Esihautomo kipinä on yrittäjyyttä edistävä oppimisympäristö, jossa nuoria ohjataan aktiiviseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Vantaan Yrittäjien toimistolle rekrytoitavan uuden työntekijän vastuulle tulee jatkossa mm. nuorten yrittäjien toiminnan edelleen kehittäminen ja yhteistyö oppilaitoksiin päin. Nuorissa on tulevaisuus ja tätä tulevaisuutta haluamme olla mukana tekemässä.

 

Lämmintä kesää toivottaen,

Tommi Valtonen
Vantaan yrittäjät,
puheenjohtaja

Suomen suunta

Yrittäjä-Info, joulukuu 2010

Lukiessasi tätä vuoden viimeistä infoa on tasan viikko jouluun ja vuosituhannen ensimmäinen kymmen alkaa olla paketissa. Melkoinen vuosikymmen tämä kaiken kaikkiaan on ollutkin. Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2002 käteisvaluuttana käyttöön otettu euro on Pigs-maiden velkakriiseistä johtuen kymmenvuotisen historiansa kovimmassa koettelemuksessa. Eikä yhdysvalloista alkaneesta finanssikriisistä ole kuin kaksi vuotta ja sekin sotku on vielä osin siivoamatta.

Kun maailmaa katselee täältä rauhallisesta pohjolasta etelään tai vaikkapa itään Koreoiden niemimaalle päin, ei voi kuin ihmetellä maailman menoa; eletään rajusti yli varojen tai uhitellaan sotilasmahdilla naapureille. Suomalaisella sovittelutaidolla olisi kysyntää maailmalla, kuten maabrändiryhmä on todennut kansallisista vahvuuksistamme.

Vaan on meillä kotisuomessakin omat haasteemme edessä. Osa näistä haasteista tulee meille ulkoapäin, kuten juuri nyt vallalla oleva epävarmuus ja hermostuneisuus maailman taloudessa ja siitä seuraavat velkatakaukset jo aiemmin mainituille Pigs-maille. Myös globalisaatio siirtää edelleen tuotantoa Suomesta halpatyömaihin, lähemmäs maailmanmarkkinoita. Tosin euron viimeaikainen heikentyminen on antanut teollisuustuotannollemme valuuttaetua vaikkapa dollariin verrattuna.

Edellä mainittuihin haasteisiin olemme vastaamassa osana kansainvälistä yhteisöä. Sen sijaan Kansallinen kysymys on, kuinka pystymme huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta väestön ikääntyessä Euroopan ennätysvauhtia. Varmaa on, että tarvitsemme lisää tehokkuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen, mutta myös rehellistä keskustelua siitä mitkä palvelut turvataan ja mistä voidaan luopua. Kuten monesti on todettu, palveluiden tuottamiseen tarvitaan myös yrityksiä mukaan kumppaneina. Yritykset voivat tuoda järjestelmään uutta innovatiivisuutta ja sitä kautta tarvittavaa tuottavuuden kasvua.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on myös se saadaanko Suomeen synnytettyä uusia menestyviä ja kasvuhakuisia yrityksiä korkean teknologian sektorille jotka pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta tarvitsemme laajalti palveluyrityksiä kotimarkkinoiden moninaisiin tarpeisiin vaikkapa terveydenhuollosta matkailuun tai talotekniikasta kaivannaisteollisuuteen. Tänä päivänä menestyksekästä yrittäjyyttä kansainvälisestikin arvioiden syntyy myös peli- ja musiikkibisneksen ympärille. Tässä juuri piilee yrittäjyyden voima; luovat ja lahjakkaat ihmiset kykenevät tuotteistamaan ideoitansa ja osaamistaan. Parhaimmillaan nämä ideat synnyttävät ympärilleen menestyviä kasvuhakuisia työnantajayrityksiä.

Päättäjien soisi pohtivan miksi yrittäjyyttä syntyy niin vähän nuorten ja varsinkin korkeasti koulutettujen parissa, siitäkin huolimatta että yrittäjyyttä arvostetaan. Minäpä luulen että me kaikki tiedämme syyt tuohon yllämainittuun paradoksiin. Yhteiskunta kyllä tunnustaa yrittäjyyden merkityksen Suomen talouden perustalle, mutta toimista puuttuu vahva ja rohkea ote yrittäjyyden puolesta. Erilaisilla tukijärjestelmillä kompensoimme kalliita ratkaisuja vaikkapa työmarkkinoilla. Esimerkiksi sanssi- eli työllistämisseteli kehitettiin laskemaan nuoren työllistämiskustannuksia suhteessa vanhempaan ammattihenkilöön. Nuori tuo työnantajalle 550 euron työllistämissetelin jotta työnantaja voi maksaa hänelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa jota hän ei vielä uransa alussa osaamiseensa nähden oikeasti ansaitse. Tätäkin pohtiessa tulee mieleen hölmöläisten touhu, jossa täkin toisesta reunasta leikattiin pala ja ommeltiin se toiseen reunaan. Tällä en tietenkään tarkoita etteikö nuorten työllistymiseksi pidä kääntää viimeinenkin kivi.

Kovasti kaivattua yrittäjyyttä syntyy työllistämään ja luomaan hyvinvointia yhteiskuntaan kun vastuut ja velvoitteet sekä riskit ovat oikeassa suhteissa kannusteisiin nähden. Suotavaa on myös että yrittäjän kannusteista, kuten verotuksesta, puhutaan julkisuudessa oikein käsittein. Osinkokeskustelu saa oikean taustan kun muistetaan että Suomalaisen yrittäjän yrityksestään nostama yhteen kertaan verotettu osinko on keskimäärin viisi tuhatta euroa vuodessa. Toisaalta jos yrittäjä työllistää yhdenkin työttömän kortistosta säästää se yhteiskunnan kustannuksia 18 tuhatta euroa vuodessa. Yhteiskunnan kannalta tässä jos missä on panos/tuotos suhde kunnossa.

Ensi kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus ja sen ohjelma antavat Suomelle suuntaa vuodelle 2015 asti. Toivottavaa on että valittava suunta tulee johtamaan meidät läpi edessä olevien haasteiden.

 

Rauhallista Joulun aikaa

Tommi Valtonen
Vantaan yrittäjät, puheenjohtaja